© Copyright: Kuvat:

Jouko Lehmuskallio, Jari Peltomäki, Priscilla Trenchard

. All rights reserved.

Saukko

Lutra lutra

  • Lahko: Petoeläimet – Carnivora
  • Heimo: Näätäeläimet – Mustelidae
  • Samannäköislä lajeja: Minkki
  • Koko: Keskikokoinen petonisäkäs, suuri näätäeläin, pää 10–11 cm, pituus 60–90 cm, häntä 35–50 cm, paino 7–11 kg (koiraat), 3–7 kg (naaraat). Koko vaihtelee alueellisesti.
  • Yleiskuvaus: Virtaviivainen vesielämään sopeutunut näätäeläin. Pitkä ruumis, lyhyet jalat, litteä pää, suippo kuono, pitkä häntä jossa paksu tyvi. Tiheää aluskarvaa peittävät karkeat päällyskarvat, jotka antavat saukolle tumman ruskeanharmaan yleisvärityksen. Kurkku ja vatsapuoli harmaat. Vedestä juuri noussut, itseään kuivaksi ravistava saukko näyttää piikkiseltä, mikä johtuu kankeista peitinkarvoista. Pienet silmät pään etuosassa. Korvat pienet ja pyöreät.
  • Liikkuminen: Maalla kävelee, juoksee ja loikkii, voi liikkua hyvin nopeasti. Ui sulavasti veden pinnalla selkäpuoli näkyvissä; sukeltaa ääneti; ui nopeasti notkein liikkein pinnan alla. Talvella jään alla sukelluksen kesto voi olla jopa 5 minuuttia.
  • Jäljet: Munanmuotoiset. Kaikki käpälät räpylämäiset. Viisi varvasanturaa, sisimmästä varpaasta ei aina jää jälkeä. Kynsistä jää jäljet vain satunnaisesti. Etukäpälät 7–9 cm, takakäpälät 5–6 cm. Askelväli 50–100 cm loikkiessa, 40–60 cm ravatessa. Saukon toistuvasti käyttämään rannanmyötäiseen kulkureittiin muodostuu näkyvä polku.
  • Pesä: Rantatörmien onkaloissa, rantakivikoissa tai puunjuuriston muodostamissa onkaloissa, usein jokien rannoilla. Myös mäyrän ja ketun hylkäämät luolastot kelpaavat. Rantatörmissä sijaitsevien pesien kulkuaukot voivat olla vedenpinnan alapuolella. Jotkin pesät on tarkoitettu tilapäissuojiksi. Saukot voivat yöpyä myös maanpinnalla kasvillisuuden suojassa.
  • Lisääntyminen: Kiima-aika yleensä helmi–maaliskuussa tai kesä–heinäkuussa. Kantoaika noin 65 päivää. Yksi pesue vuodessa. Poikaset (1–5, luonteenomaisesti 2 tai 3) syntyvät sokeina, turkin peitossa, n. 12 cm pitkiä; siirtyvät kiinteään ruokaan n. 50 päivässä. Oppivat uimaan n. 3 kuukauden iässä. Pysyvät emonsa kanssa 7–12(–15) kuukautta. Sukukypsiä 17–22 kuukaudessa.
  • Äänet: Enimmäkseen äänettömiä, mutta äänikirjo on laaja, myös viheltävä yhteysääni.
  • Ravinto: Enimmäkseen kalaa, myös äyriäisiä, joskus jyrsijöitä, vesilinnun poikasia ja munia.
  • Jätökset: Tyypillisesti mustia, lieriömäisiä, 10 × 1 cm. Tuoreissa jätöksissä makean myskimäinen tuoksu (minkin jätökset ovat pahanhajuisia), kalanluita näkyvissä. Jätökset ovat näkyvillä paikoilla, kuten kalliokielekkeillä, kaatuneiden puiden rungoilla ja pesän kulkuaukkojen lähellä.
  • Uhanalaisuus: Elinvoimainen, rauhoitettu.

Saukkoa tavataan harvalukuisena koko Suomessa. Maamme saukkokannan kooksi arvioidaan noin 3.000 yksilöä. Saukot ovat vesielämään sopeutuneita nisäkkäitä, jotka viihtyvät erilaisissa vesiympäristöissä: jokien, järvien, lampien ja purojen äärillä. Saukot uivat myös meressä, edellyttäen että ne saavat samana päivän myös makeaa vettä turkissaan olevan suolaveden huuhtelemiseen. Elinpiiriin voi kuulua jopa 50 km vesireittejä. Saukot ovat enimmäkseen yö- ja hämäräeläimiä ja voivat liikkua 3–10 km yössä etsiessään ruokaa. Saukot eivät nuku talviunta.

Muita saman heimon lajeja

Seuraa meitä!

Tunnista lajeja!

Sivun alkuun / Top of the page