© Copyright: Kuvat:

Jouko Lehmuskallio, Priscilla Trenchard

. All rights reserved.

Täpläkauris

Dama dama

  • Nimi myös: Kuusipeura
  • Lahko: Sorkkaeläimet – Artiodactyla
  • Heimo: Hirvieläimet – Cervidae
  • Samannäköisiä lajeja: Metsäkauris, Valkohäntäkauris
  • Koko: Suuri nisäkäs, keskikokoinen hirvieläin. Säkäkorkeus 85–95 cm, pää 24–28 cm, pituus 130–170 cm, häntä 16–20 cm. Urokset naaraita suurempia, jopa yli 100 kg, naaraat korkeintaan 55 kg.
  • Yleiskuvaus: Hyvin vaihteleva väritys. Kesällä selkä tavallisesti punaruskea, valkotäpläinen, talvella harmaanruskea, täplät epäselviä. Vatsa ja hännän alaosa valkeat, häntä päältä musta. Täpläkauris ei näytä juostessaan häntänsä valkeaa alaosaa kuten valkohäntäkauris, mutta sen sijaan näkyy mustan rajaama valkea “peräpeili”. Pitkä pää ja kuono-osa, pitkät korvat. Pitkät, hoikat jalat. Uroksilla leveälapaiset sarvet, kasvavat jo 1-vuotiaille. Sarvet putoavat loppukeväällä ja alkavat heti kasvaa uudelleen. Täpläkauris on suurempi kuin metsäkauris mutta pienempi kuin valkohäntäkauris.
  • Liikkuminen: Kävelee hitaasti astellen, ravaa ja loikkii, voi seisoa lyhyitä aikoja kahdella jalalla, hyppii, ui.
  • Jäljet: Hirvieläimet ovat sorkkaeläimiä. Jäljissä näkyvät yleensä vain kahden keskimmäisen etuvarpaan kaviokynsien päärynänmuotoiset painaumat, harvoin takimmaisista pienemmistä varpaista jää heikot kuviot. Pitkät kapeat jäljet ovat kooltaan 5–7 × 3,5–5 cm, samaa luokkaa kuin lampaan jäljet. Ravatessa askelväli noin 50 cm.
  • Pesä: Ei ole.
  • Lisääntyminen: Moniavioinen. Kiima-aika loka–marraskuussa, jolloin uros kokoaa naaraat haaremiin ja yrittää pitää muut urokset poissa. Yksi vasa kesä–heinäkuussa (harvoin 2), 4–5 kg, pystyy seuraamaan emoa 10 päivän ikäisenä, vieroitetaan tavallisesti 6–8 kuukauden iässä.
  • Äänet: Yleensä äänetön, naaraat haukkuvat terävästi uhattuina, koiraat ähisevät kiima-aikana.
  • Ravinto: Monenlaista kasviravintoa, etenkin heiniä, ruohoja ja lehtipuiden versoja, lehtiä ja oksia. Myös pähkinöitä, hedelmiä, kanervaa ja havupuiden neulasia.
  • Jätökset: Vaihtelevat paljon iän ja ravinnon mukaan. Papanat tummia, 10–15 × 8–12 mm, kasoina tai joskus ketjuina.

Täpläkauris tuotiin Suomeen riistaeläimeksi. Vahvimmat populaatiot ovat Hyvinkään ja Kytäjän seuduilla sekä Inkoon ja Paraisten saarilla; levittäytymisyrityksiä on tehty lähialueille. Ilman talviruokintaa laji tuskin selviäisi yli Suomen talven. Täpläkauris viihtyy erilaisissa metsämaastoissa. Se ruokailee niityillä, kedoilla ja viljelymailla. Naaraat ja nuoret täpläkauriit elävät enimmän osan vuodesta laumoissa, joista nuoret koiraat erkanevat omiin ryhmiinsä ja 6–7-vuotisina omille reviireilleen. Elinpiirit vaihtelevat ympäristön ja vuodenajan mukaan, mutta ovat tavallisesti 0,5–1 km²:n vaiheilla. Jos täpläkauris saa olla rauhassa, se on liikkeellä päiväsaikaan, muuten hämärissä ja yöllä.

Täpläkauriin kannan suuruus on noin 600 yksilöä. Se on riistaeläin, jonka metsästyskausi on syyskuun loppupuolelta tammikuun loppuun. Muiden hirvieläimien tapaan naaras seuranaan alle vuoden vanha vasa on rauhoitettu. Vuosittain metsästetään n. 150 täpläkaurista.

Muita saman heimon lajeja

Seuraa meitä!


Tunnista lajeja!

Sivun alkuun / Top of the page