© Copyright: Kuvat:

Priscilla Trenchard

. All rights reserved.

Vaivaispäästäinen

Sorex minutus

  • Lahko: Päästäiset ja kontiaiset – Soricomorpha
  • Heimo: Päästäiset – Soricidae
  • Samannäköisiä lajeja: Idänpäästäinen, Kääpiöpäästäinen, Metsäpäästäinen, Mustapäästäinen, Vesipäästäinen
  • Koko: Pieni nisäkäs, pieni päästäinen. Pää 1,4–1,7 cm, pää ja ruumis 4–6,5 cm, häntä n. 3–4,5 cm, paino 2,5–7,5 g. Ruuminpaino pienenee talvella.
  • Yleiskuvaus: Lieriömäinen ruumis, lyhyet jalat. Selkäpuolen väritys ruskea, vatsapuolelta vaaleanharmaa, ei selvää värirajaa selän ja vatsan välillä. Pitkä suippo kuono, pienet silmät, pienet pyöreät korvat melkein kokonaan turkin peitossa. Keskimittainen häntä (65–75 % pään ja ruumiin pituudesta).
    Sorex suvun päästäisiä on vaikea erottaa toisistaan. Vaivaispäästäinen on pienempi kuin metsä-, musta- ja idänpäästäinen mutta suurempi kuin kääpiöpäästäinen.
  • Liikkuminen: Nopeaa ryntäilevää juoksemista. Käyttää aktiivisesti kuonoaan ympäristön tutkimiseen. Kiipeää, ui.
  • Jäljet: Päästäisten käpälissä on viisi kynnellistä varvasta ja kuusi anturaa. Kesäaikaan päästäisten pieniä jälkiä on hyvin vaikea havaita. Vaivaispäästäiset tekevät pieniä polkuja kasvillisuuteen ja lumeen sekä käyttävät muiden pikkunisäkkäiden polkuja ja käytäviä. Itse ne eivät juuri pysty kaivamaan.
  • Pesä: Pieni heinistä tehty pallo suojaisessa paikassa.
  • Lisääntyminen: Vuodessa 1–2 pesuetta, joissa tavallisesti 4–8 poikasta, syntyvät sokeina ja karvattomina, paino 0,25 g. Vieroitetaan 22 päivän ikäisinä, sukukypsä toisena vuotena.
  • Äänet: Ahdistettuna korkea “tsit”.
  • Ravinto: Monenlaisia selkärangattomia: mm. matoja, etanoita, kotiloita, siiroja, hämähäkkejä ja pieniä hyönteisiä.
  • Jätökset: Hyvin pieniä, lieriömäisiä, mustahkoja, sisältävät saaliseläinten sulamattomia kitiiniosia.
  • Uhanalaisuus: Rauhoitettu.

Vaivaispäästäistä tavataan koko Suomessa monenlaisissa ympäristöissä, joissa vain on riittävästi peittävää kasvillisuutta, esimerkiksi niityillä, pensaikkomailla ja puutarhoissa, harvemmin metsissä. Se tulee toimeen sekä hyvin kosteissa että hyvin kuivissa ympäristöissä. Vaivaispäästäistä tavataan myös järvien saarissa. Päästäisillä on hyvin nopea aineenvaihdunta, ja siksi niiden on syötävä säännöllisesti pienin välein. Päästäiset ovat aktiivisia päivät läpeensä, kerrallaan 1–2 tuntia liikkeessä, välillä pieniä lepotaukoja. Aktiivisuus vähenee huomattavasti talvella, jolloin päästäiset viettävät aikansa enimmäkseen maan alla. Elinpiirin koko vaihtelee rajoissa 200–2000 m².

Muita saman suvun lajeja
Muita saman heimon lajeja

Seuraa meitä!



Tunnista lajeja!

Sivun alkuun / Top of the page