Kuvat: © Per-Olof Wickman

Apollo

Parnassius apollo

  • Nimi myös: Isoapollo, Apolloperhonen
  • Heimo: Ritariperhoset – Papilionidae
  • Alaheimo: Apolloperhoset – Parnassiinae
  • Siipien kärkiväli: Hyvin suuri, 62–94 mm. (Ritariperhosen ohella Suomen kookkain päiväperhoslaji).
  • Siipien yläpinta: Valkoinen, jossa mustia täpliä. Takasiivessä lisäksi kaksi punaista, mustareunaista silmätäplää. Naaraat tummakehnäisempiä kuin koiraat. Etusiiven kärki läpinäkyvä.
  • Siipien alapinta: Kuten yläpinta.
  • Elinympäristö: Runsaskukkaiset kalliomaastot.
  • Lentoaika: Heinäkuun alusta elokuun puoliväliin.
  • Talvehtimismuoto: Muna tai pieni toukka.
  • Toukan ravintokasvi: Isomaksaruoho (Hylotelephium telephium) ja myös muut maksaruohokasvit (Crassulaceae), kuten esim. valkomaksaruoho (Sedum album).
  • Uhanalaisuus: Erittäin uhanalainen, rauhoitettu koko Suomessa, myös Ahvenanmaalla.

Suomessa tavattavat ritariperhosten heimon (Papilionidae) neljä lajia kuuluvat kahteen eri alaheimoon. Apolloperhosiin (Parnassiinae) kuuluu isoapollo eli apollo ja pikkuapollo. Nimialaheimoon, ritariperhoset (Papilioninae) kuuluu nimilaji ritariperhosen lisäksi purjeperhonen.

Apollo on helppo tunnistaa, eikä sitä voi sekoittaa muihin suomalaisiin lajeihin. Pikkuapollosta sen erottaa helposti takasiipien punaisten rengaskuvioiden perusteella.

Koiraat lentelevät ympäriinsä naaraita etsiessään. Paritelleilla naarailla on takaruumiin päässä kuorimainen rakenne, jota kutsutaan sfragikseksi. Koiraat erittävät sen parittelun yhteydessä ja sen on ajateltu vaikeuttavan naaraan parittelua uudelleen. Naaraat munivat munat yksitellen isäntäkasvin viereisille jäkälille ja varvuille.

Muita saman suvun lajeja
Saman alaheimon perhosia

Seuraa meitä!

Tunnista lajeja!

Sivun alkuun / Top of the page