© Copyright: Kuvat: Per-Olof Wickman. All rights reserved.

Auroraperhonen

Anthocharis cardamines

  • Heimo: Kaaliperhoset – Pieridae
  • Alaheimo: Kaaliperhoset – Pierinae
  • Siipien kärkiväli: (Pieni–)Keskikokoinen, 31–50 mm.
  • Siipien yläpinta: Valkoinen, etusiivessä musta kärki ja musta keskitäplä. Koiraiden etusiiven kärki puoliväliin asti oranssi. Takasiivessä heikkoa harmaata kirjailua.
  • Siipien alapinta: Etusiiven alapinta kuten yläpinta, mutta siiven kärki pikemminkin vihreä kuin musta. Takasiivessä epäsäännöllistä vihreänkeltaista ja harmaata kirjailua.
  • Elinympäristö: Metsänreunat, kosteat ja kuivat pellot sekä niityt.
  • Lentoaika: Toukokuun alusta kesäkuun loppuun, Lapissa vielä heinäkuun puolella.
  • Talvehtimismuoto: Kotelo.
  • Toukan ravintokasvi: Luhtalitukka (Cardamine pratensis), pölkkyruoho (Arabis glabra), lutukka (Capsella bursa-pastoris), peltotaskuruoho (Thlaspi arvense) ja muita ristikukkaiskasveja (Brassicaceae).

Kaaliperhosten heimossa (Pieridae) on Suomessa lajeja kolmesta eri alaheimosta, joista lajirikkain on nimialaheimo (Pierinae), johon auroraperhonenkin kuuluu. Kaksi muuta alaheimoa ovat keltaperhoset (Coliadinae) ja viiriperhoset (myös virnaperhosiksi kutsuttu, Dimorphiinae).

Auroraperhoskoiraat on helppo tunnistaa etusiiven oranssista kärkipuoliskosta. Naaraat puolestaan voi tunnistaa etusiipien mustasta keskitäplästä ja takasiipien vihreänvalkoisesta kirjailusta. Eniten ne muistuttavat sinappiperhosta, mutta auroraperhosen keskitäplä on pienempi, eivätkä niiden etusiipien mustat kärjet ole ruudulliset.

Auroraperhosta voi tavata koko maassa, Pohjois-Suomessa kuitenkin harvemmin. Koiraat aloittavat lentonsa hiukan naaraita aikaisemmin ja lentelevät ympäriinsä naaraita etsiessään. Naaraat munivat munat yksitellen tulevan toukan ravintokasville.

Saman alaheimon perhosia

Seuraa meitä!

Tunnista lajeja!

Sivun alkuun / Top of the page