© Copyright: Kuvat: Per-Olof Wickman, Jouko Lehmuskallio, Eija Lehmuskallio. All rights reserved.

Häiveperhonen

Apatura iris

  • Heimo: Täpläperhoset – Nymphalidae
  • Alaheimo: Häiveperhoset – Apaturinae
  • Siipien kärkiväli: Suuri–hyvin suuri, 60–75 mm.
  • Siipien yläpinta: Ruskeanmusta, koiraalla katselukulmasta riippuen siniviolettia hohdetta. Etusiivessä valkoisia täpliä, takasiivessä valkoinen poikkivyö. Takasiiven kärki punertava. Kärjen tuntumassa oranssireunainen silmätäplä.
  • Siipien alapinta: Ruosteenpunainen, etusiivessä mustia ja valkoisia täpliä. Takasiivessä valkoinen vyö. Etusiiven takaosassa suuri silmätäplä, joka on keskeltä sininen, välistä musta ja ulkolaidalta valkoinen ja ruosteenpunainen. Takasiiven takaosassa pienempi silmätäplä.
  • Elinympäristö: Lehtimetsät, joissa pajua kasvavia kosteikkoja.
  • Lentoaika: Heinäkuun puolivälistä elokuun alkupuolelle.
  • Talvehtimismuoto: Toukka.
  • Toukan ravintokasvi: Pajut (Salix), esim. raita (S. caprea) ja virpapaju (S. aurita).

Täpläperhoset (Nymphalidae) on maailmanlaajuisesti päiväperhosten runsaslajisin heimo yli 6.000 lajillaan. Suomessa heimoon kuuluu noin 60 lajia, jotka jaetaan nykyisin yleensä viiteen alaheimoon, joista häive- ja pikuhäiveperhonen muodostavat häiveperhosten alaheimon (Apaturinae). Muut täpläperhosten alaheimot ovat luotsi-, heinä-, aurinko- sekä aitotäpläperhoset.

Häiveperhonen on esiintynyt Suomessa silloin tällöin viimeisen sadan vuoden aikana ja on yleistynyt taas 90-luvun puolivälin jälkeen. Vuonna 2010 se oli jo yleisempi kuin haapaperhonen, jota se muistuttaa. Sen voi sekoittaa myös kuusamaperhoseen sekä erityisesti pikkuhäiveperhoseen. Kuusamaperhoselta ja haapaperhoselta kuitenkin puuttuvat häiveperhoselle tyypilliset silmätäplät. Lisäksi hyvä erottava tekijä on imukärsän väri: häiveperhosilla keltainen, kuusama- ja haapaperhosella selvästi tummempi. Pikkuhäiveperhosella puolestaan on myös etusiiven yläpinnalla näkyvä silmätäplä, joka häiveperhoselta puuttuu.

Koiraat puolustavat usein mäkien päällä tai puiden latvoissa sijaitsevia reviirejään, joilla ne odottavat naaraita. Naaraat munivat munat yksitellen isäntäkasvien lehdille.

Muita saman suvun lajeja
Saman alaheimon perhosia

Seuraa meitä!

Tunnista lajeja!

Sivun alkuun / Top of the page