© Copyright: Kuvat: Per-Olof Wickman. All rights reserved.

Hietaheinäperhonen

Hipparchia semele

  • Nimi myös: Hietasomersilmä
  • Heimo: Täpläperhoset – Nymphalidae
  • Alaheimo: Heinäperhoset – Satyrinae
  • Siipien kärkiväli: Keskikokoinen, 36–55 mm. Naaraat koiraita kookkaampia.
  • Siipien yläpinta: Ruskea, etusiivessä kaksi mustaa silmätäplää, joissa usein valkoinen keskusta. Takasiiven ulkoreunassa leveä keltainen ja oranssi vyö, jossa silmätäplä lähellä siiven takakulmaa. Koirailla etusiivessä vinottain kulkeva, tummanhohtoinen, tuoksua erittävä koirassuomujuova.
  • Siipien alapinta: Etusiipi ulko-osasta keltabeige, tyviosasta oranssi, ulkoreunassa kaksi silmätäplää, joissa usein valkoinen keskusta. Takasiiven väritys on sekoitus ruskeaa ja valkoista. Koirailla valkoinen poikkijuova ja kuviointi usein selväpiirteisempää kuin naarailla.
  • Elinympäristö: Karut kankaat ja kalliomaat sekä rannikon hiekkadyynit.
  • Lentoaika: Heinäkuun puolivälistä elokuun puoliväliin.
  • Talvehtimismuoto: Toukka.
  • Toukan ravintokasvi: Eri heinäkasvit (Poaceae), esim. rantavehnä (Elymus arenarius).

Täpläperhoset (Nymphalidae) on maailmanlaajuisesti päiväperhosten runsaslajisin heimo yli 6.000 lajillaan. Suomessa heimoon kuuluu noin 60 lajia, jotka jaetaan nykyisin yleensä viiteen alaheimoon / sukuryhmään, joista monilajisin on heinäperhosten alaheimo (Satyrinae) noin 20 lajillaan.

Ahvenanmaalla sekä lounais- että etelärannikon tuntumassa tavattavat hietaheinäperhosemme lepäävät aina siivet vastakkain painettuina, mistä syystä siipien yläpintaa on vaikea päästä tutkimaan ottamatta perhosta kiinni. Lajin tunnistaa takasiipien alapinnan vaalean- ja ruskeankirjavasta kuvioinnista ja etusiipien alapinnan kahdesta lähes yhtä suuresta silmätäplästä, joissa on valkoinen keskusta ja keltabeige reunus.

Koiraat lentelevät yleensä ympäriinsä etsiessään naaraita, mutta ne voivat myös odottaa niitä esim. hiekkadyynien päällä sijaitsevilla reviireillään. Koiraat erittävät voimakasta tuoksua naaraita vietellessään. Naaraat munivat munat yksitellen korsille ja muille rihmamaisille kappaleille isäntäkasvien läheisyyteen.

Saman alaheimon perhosia

Seuraa meitä!

Tunnista lajeja!

Sivun alkuun / Top of the page