© Copyright: Kuvat: Per-Olof Wickman, Jouko Lehmuskallio. All rights reserved.

Idänniittyperhonen

Coenonympha glycerion

  • Nimi myös: Idänniittysilmä
  • Heimo: Täpläperhoset – Nymphalidae
  • Alaheimo: Heinäperhoset – Satyrinae
  • Siipien kärkiväli: Pieni, 25–34 mm.
  • Siipien yläpinta: Koirailla etusiipi ruskeasta ruskeanoranssiin, naarailla beigenkeltainen. Etusiiven kärjessä voi näkyä merkkejä silmätäplästä. Takasiipi ruskea, ruskeanoranssin reunavyön vieressä usein pieniä silmätäpliä (ruskeanoransseja, joissa keskellä musta piste).
  • Siipien alapinta: Koirailla etusiipi ruskeanoranssi, naarailla beigenkeltainen, reuna harmaa, etenkin naarailla silmätäpliä siiven reunassa. Takasiipi harmaanruskea, jossa rivi silmätäpliä. Täplissä valkoinen ydin, keskellä musta ja reunassa haaleankeltainen rengas. Kaksi valkoista laikkua silmätäplien tyvipuolella. Taka- ja joskus myös etusiiven reunassa oranssi ja hopeanhohtoinen juova.
  • Elinympäristö: Niityt ja hakamaat.
  • Lentoaika: Kesäkuun lopusta heinäkuun puoliväliin.
  • Talvehtimismuoto: Toukka.
  • Toukan ravintokasvi: Eri heinäkasvit (Poaceae), etenkin nurmilauha (Deschampsia caespitosa).

Täpläperhoset (Nymphalidae) on maailmanlaajuisesti päiväperhosten runsaslajisin heimo yli 6.000 lajillaan. Suomessa heimoon kuuluu noin 60 lajia, jotka jaetaan nykyisin yleensä viiteen alaheimoon / sukuryhmään, joista monilajisin on heinäperhosten alaheimo (Satyrinae). Heinäperhoset jaetaan usein ryhmiin, joihin niittyperhosten lisäksi kuuluvat papurikot, häränsilmät, noki- ja kylmänperhoset.

Etelä- ja Keski-Suomessa paikoittain melko runsaana tavattavat idänniittyperhoset lepäävät aina siivet vastakkain painettuina, mistä syystä siipien yläpintaa on vaikea päästä tutkimaan ottamatta perhosta kiinni. Laji muistuttaa paljon toisia pieniä heinäperhosia, kelta- ja saraikkoniittyperhosta. Idänniittyperhosen erottaa niistä siiven reunassa kulkevasta oranssista ja hopeanhohtoisesta juovasta. Keltaniittyperhoselta puuttuu myös idänniittyperhoselle tyypilliset silmätäplät takasiipien alapinnalta.

Naaraat munivat munat yksitellen isäntäkasvien lehdille. Talvehtiminen tapahtuu keskenkasvuisena toukkana.

Muita saman suvun lajeja
Saman alaheimon perhosia

Seuraa meitä!


Tunnista lajeja!

Sivun alkuun / Top of the page