© Copyright: Kuvat: Per-Olof Wickman. All rights reserved.

Juolukkasinisiipi

Plebeius optilete

  • Heimo: Sinisiipiset – Lycaenidae
  • Alaheimo: Sinisiivet – Polyommatinae
  • Siipien kärkiväli: Pieni, 23–29 mm. Naaraat yleensä koiraita kookkaampia.
  • Siipien yläpinta: Koirailla hohtavan violetinsininen, reunasta musta. Naarailla yleensä ruskea, violetinsinistä sävyä vain siipien tyviosassa. Pohjoisessa naaraat voivat olla lähes yhtä sinisiä kuin koiraat.
  • Siipien alapinta: Harmaanvalkoinen, jossa valkoreunaisia mustia täpliä. Takasiiven takareunassa kaksi (kolme) erikokoista täpläparia, jotka koostuvat sisemmästä punaisesta ja ulommasta sinihohtoisesta täplästä.
  • Elinympäristö: Erityisesti suot mutta myös avoimet kankaat.
  • Lentoaika: Kesäkuun puolivälistä heinäkuun puoliväliin.
  • Talvehtimismuoto: Toukka.
  • Toukan ravintokasvi: Toukat elävät erilaisilla kanervakasveilla (Ericaceae), meillä erityisesti juolukalla (Vaccinium uliginosum). Muissa maissa toukat elävät myös puolukalla (V. vitis-idaea), mustikalla (V. myrtillus) ja suokukalla (Andromeda polifolia).

Koko maassa yleisen juolukkasinisiiven voi sekoittaa ketosinisiipeen tai kangassinisiipeen, joilla myös on takasiipien alapinnassa sinihohtoisia täpliä. Kyseisten lajien naaraat on helppo erottaa toisistaan siipien yläpinnan erilaisen kuvioinnin perustella. Koiraat erottaa kahdesta muusta lajista siipien yläpinnan violetin sävyn perusteella. Sekä koirailla että naarailla siipien alapinnan oranssinpunaiset täplät ulottautuvat huomattavasti kapeammalle alueelle kuin keto- ja kangassinisiivellä.

Koiraat voivat odottaa naaraita pensaikossa vahtimillaan pariutumisreviireillä, mutta ovat myös erittäin liikkuvia. Naaraat munivat munat yksitellen isäntäkasvien lehdille.

Muita saman suvun lajeja
Saman alaheimon perhosia

Seuraa meitä!

Tunnista lajeja!

Sivun alkuun / Top of the page