© Copyright: Kuvat: Per-Olof Wickman, Jouko Lehmuskallio. All rights reserved.

Kaaliperhonen

Pieris brassicae

  • Heimo: Kaaliperhoset – Pieridae
  • Alaheimo: Pierinae
  • Tribus: Pierini
  • Siipien kärkiväli: Keskikokoinen–suuri, 50–64 mm.
  • Siipien yläpinta: Valkoiset, etusiiven kärki musta. Naarailla etusiivessä lisäksi kaksi mustaa täplää.
  • Siipien alapinta: Etusiipi valkoinen, kärki keltainen. Molemmilla sukupuolilla keskellä etusiipeä kaksi mustaa täplää. Takasiipi vaaleankeltainen.
  • Elinympäristö: Kaikenlaiset avoimet ympäristöt. Usein puutarhoissa ja maatalousmailla.
  • Lentoaika: Toukokuun lopusta syyskuun puoliväliin. Suomessa yleensä 2 sukupolvea.
  • Talvehtimismuoto: Kotelo. (Onnistuu Suomessa vain lauhoina talvina.)
  • Toukan ravintokasvi: Erilaiset viljellyt kaalit (Brassica) sekä esim. morsinko (Isatis tinctoria) ja harmio (Berteroa incana) sekä muut suurikokoiset ristikukkaiskasvit (Brassicaceae).

Kaaliperhosten heimosta (Pieridae) tunnetaan maailmanlaajuisesti yli 1000 lajia. Niistä Suomessa on tavattu 16 lajia kolmesta eri alaheimosta. Nimialaheimon (kaaliperhoset, Pierinae) nimilaji on tietysti tässä kuvattu kaaliperhonen. Muut Suomessa tavattavat kaaliperhosalaheimot ovat keltaperhoset ja viiriperhoset.

Kaaliperhonen on meillä Suomessa lähinnä vaeltajaperhonen. Se muistuttaa kovasti sitä pienempiä lanttu- ja naurisperhosta. Kaaliperhosella etusiiven musta kärki ulottuu siiven ulkoreunan puoliväliin asti, mikä erottaa sen naurisperhosesta (jolla siiven tumma kärki on alle puolet siiven pituudesta). Kaaliperhosen takasiiven alapinta on tasaisen kellertävä ja siipisuonet samanväriset, minkä perusteella lajin voi erottaa lanttuperhosesta (jolla takasiiven alapuolen suonet ovat jauhoisen harmaat).

Kaaliperhosta voi tavata koko maassa, etelässä kuitenkin yleisimmin ja Lapissa vain hyvin harvoin. Naaraat munivat isäntäkasvien lehdille munat 50–100 kappaleen ryppäissä. Toukat elävät ryhmissä. Laji talvehtii Suomessa kotelona, joka ei ole niin talven kestävä kuin lanttuperhosella, mutta kanta saa kesäisin runsaasti vahvistusta eteläisemmistä maista tulevista vaeltajista.

Muita saman suvun lajeja
Saman ryhmän perhosia

Seuraa meitä!



Tunnista lajeja!

Sivun alkuun / Top of the page