© Copyright: Kuvat: Per-Olof Wickman. All rights reserved.

Kalliosinisiipi

Scolitantides orion

  • Heimo: Sinisiipiset – Lycaenidae
  • Alaheimo: Sinisiivet – Polyommatinae
  • Siipien kärkiväli: Hyvin pieni, 20–25 mm. Naaraat hiukan koiraita kookkaampia.
  • Siipien yläpinta: Hohtavan sinivioletti, jossa erikokoisia mustanruskeita laikkuja. Reunoissa rivissä mustia täpliä. Takasiivessä reunatäplien vieressä musta aaltoileva nauha tai rivi puolikuun muotoisia täpliä. Keskellä etusiipeä ja heikompana takasiivessä soikea musta täplä.
  • Siipien alapinta: Valkoinen, jossa selkeitä mustia täpliä. Lähellä takasiiven reunaa oranssi vyö (tai rivi täpliä).
  • Elinympäristö: Metsissä sijaitsevat avoimet kalliomaastot.
  • Lentoaika: Toukokuun loppupuolelta kesäkuun puoliväliin.
  • Talvehtimismuoto: Kotelo.
  • Toukan ravintokasvi: Maksaruohot, erityisesti isomaksaruoho (Hylotelephium telephium) ja valkomaksaruoho (Sedum album).
  • Uhanalaisuus: Erittäin uhanalainen, rauhoitettu Suomessa.

Kalliosinisiipi on taantunut voimakkaasti. Lajia voi havaita harvinaisena vain muutamilla paikoilla Etelä-Suomessa.

Kalliosinisiiven voi sekoittaa harjusinisiipeen, jolla myös on kaarevat täplät etu- ja takasiipien yläpinnalla. Kalliosinissiiven voi tunnistaa kuitenkin suuremmista reunatäplistä ja voimakkaammista mustista täplistä siipien alapinnalla.

Koiraat puolustavat pariutumisreviirejä kallioulkonemilla, puissa ja pensaissa. Naaraat munivat munat yksitellen isäntäkasvien lehdille. Noin kuukauden kuluttua kehittyvillä toukilla on rauhanen, josta ne monien muiden sinisiipilajien tapaan erittävät sokeripitoista ja ravitsevaa eritettä, jota muurahaiset mielellään nuolevat. Tästä syystä muurahaiset toisinaan vierailevat toukkien luona ja suojelevat niitä. Toukat kotelotuvat kivien alle ja talvehtivat koteloina.

Muita saman suvun lajeja
Saman alaheimon perhosia

Seuraa meitä!

Tunnista lajeja!

Sivun alkuun / Top of the page