© Copyright: Kuvat: Per-Olof Wickman, Jouko Lehmuskallio. All rights reserved.

Kangassinisiipi

Plebeius argus

  • Heimo: Sinisiipiset – Lycaenidae
  • Alaheimo: Sinisiivet – Polyommatinae
  • Siipien kärkiväli: Hyvin pieni, 22–27 mm.
  • Siipien yläpinta: Koirailla hohtavansininen, siipien reuna-alue musta, joka takasiivessä hajoaa usein erillisiksi täpliksi. Naarailla ruskea, mutta etenkin takasiivessä myös sinistä sävyä. Naarailla siipien reunassa punainen aaltoileva vyö tai rivi puolikuun muotoisia täpliä.
  • Siipien alapinta: Koirailla vaaleanharmaasta valkoiseen. Naarailla perusväri rusehtava. Molemmilla sukupuolilla valkoreunaisia mustia täpliä ja siipien reunoissa rivi punaisia täpliä, jotka voivat myös muodostaa yhtenäisen vyön. Punaisten täplien ulkopuolella on lisäksi sinihohtoisia täpliä.
  • Elinympäristö: Kuivat mäntykankaat, kivikot ja hiekkamaat, mutta myös suot.
  • Lentoaika: Kesäkuun loppupuolelta elokuun alkuun.
  • Talvehtimismuoto: Muna.
  • Toukan ravintokasvi: Muun muassa kanerva (Calluna vulgaris), juolukka (Vaccinium uliginosum), eri hernekasvit (Fabaceae) ja kangasajuruoho (Thymus serpyllum).

Keski- ja Etelä-Suomessa yleisen kangassinisiiven voi sekoittaa keto- tai juolukkasinisiipeen, joilla myös on takasiipien alapinnassa sinihohtoisia täpliä. Kyseisten lajien koiraat on helppo erottaa toisistaan siipien yläpinnan erilaisen kuvioinnin perustella. Kangassinisiipikoiraiden siipien yläpinta on sinisempi, kuin juolukkasinisiivillä. Siiven tumma reunus on leveämpi ja sen raja epämääräisempi kuin ketosinisiivillä. Kangassinisiivellä siipien alapinnan reunassa olevat punaiset täplät ovat levittäytyneet laajemmalle alueella kuin juolukkasinisiivellä.

Koiraat lentävät ympäriinsä etsiessään naaraita. Naaraat munivat munat yksitellen isäntäkasvien nuorille nupuille. Seuraavana keväänä kuoriutuvilla toukilla on rauhanen, josta ne erittävät sokeripitoista ja ravitsevaa eritettä, jota muurahaiset mielellään nuolevat. Tästä syystä muurahaiset vierailevat usein toukkien luona ja liikuttavat sekä suojelevat niitä.

Muita saman suvun lajeja
Saman alaheimon perhosia

Seuraa meitä!

Tunnista lajeja!

Sivun alkuun / Top of the page