© Copyright: Kuvat: Per-Olof Wickman, Jouko Lehmuskallio. All rights reserved.

Keisarinviitta

Argynnis paphia

  • Heimo: Täpläperhoset – Nymphalidae
  • Alaheimo: Aurinkoperhoset (Kaposiivet ja hopeatäplät) – Heliconiinae
  • Siipien kärkiväli: Suuri, 53–66 mm. Hopeatäplistä suurin. Naaraat koiraita kookkaampia.
  • Siipien yläpinta: Oranssi, jossa mustia täpliä. Naarailla esiintyy myös harvinainen, pohjaväriltään tummempi, ruskeanvioletti muoto (valesina, alle 5% naaraista).
  • Siipien alapinta: Etusiipi oranssi, jossa mustia täpliä, siiven etukärki vihertävä. Takasiipi vihertävä, jossa hopeanhohtoisia poikkijuovia.
  • Elinympäristö: Metsämaat, joilla runsaskukkaisia niittyjä ja hakamaita.
  • Lentoaika: Heinäkuun puolivälistä syyskuun alkuun.
  • Talvehtimismuoto: Toukka.
  • Toukan ravintokasvi: Orvokit (Viola).

Aiemmin harvinaisena vain Kaakkois-Suomessa ja Ahvenanmaan tuntumassa havaittua keisarinviittaa voi nykyisin tavata jo lähes koko Suomessa Etelä-Lappiin saakka. Lajin erottaa muista hopeatäplistä takasiiven vihertävän ja hopeanhohtoisia juovia sisältävän alapinnan perusteella. Vaikka hopeatäpliin kuuluukin, keisarinviitalta puuttuvat siiven alapinnan hopeatäplät.

Lentokauden alkuvaiheessa koiraita tuntuu olevan lukumääräisesti naaraita enemmän, koska ne lentelevät ympäriinsä etsiessään vähemmän lentäviä ja rauhallisemmin käyttäytyviä naaraita. Naaraat munivat munat yksitellen puiden rungoille kaarnan rakoihin, joista toukat vaeltavat maahan ja ravintokasveille.

Matkalla pohjoiseen

Keisarinviitta kuuluu niihin perhosiin, joiden elinympäristö on viime vuosina selkeästi laajentunut kohti pohjoista – noin 300 km viimeisten 10 vuoden aikana. Muita ilmastonmuutoksen vauhdittamana lähes yhtä nopeasti pohjoista kohti siirtyviä päiväperhoslajeja ovat haapaperhonen, pihlajaperhonen ja paatsamasinisiipi.

Muita saman suvun lajeja
Saman alaheimon perhosia

Seuraa meitä!

Tunnista lajeja!

Sivun alkuun / Top of the page