© Copyright: Kuvat: Per-Olof Wickman. All rights reserved.

Keltaniittyperhonen

Coenonympha pamphilus

  • Nimi myös: Keltaniittysilmä
  • Heimo: Täpläperhoset – Nymphalidae
  • Alaheimo: Heinäperhoset – Satyrinae
  • Siipien kärkiväli: Pieni, 22–32 mm. Naaraat koiraita kookkaampia.
  • Siipien yläpinta: Keltabeige, etusiiven kärjessä pieni silmätäplä (usein vain epäselvä tumma täplä), reunat epäselvärajaisesti tummat.
  • Siipien alapinta: Etusiipi keltabeigestä punaruskeaan, reunus harmaa, etukulmassa musta silmätäplä, jossa valkoinen keskus ja ympärillä keltainen rengas. Takasiipi ruskeanharmaa, tyvipuoli ulkoreunaa tummempi. Siiven tyven ja ulkoreunan välissä katkonainen vaalea poikkijuova. Takasiiven reunassa rivi usein heikosti erottuvia, keskeltä vaaleita ja reunoista ruskeita silmätäpliä.
  • Elinympäristö: Kuivat niityt ja hakamaat.
  • Lentoaika: Kesäkuun puolivälistä heinäkuun puoliväliin. Toinen sukupolvi mahdollinen (elokuun puolivälistä syyskuun puoliväliin) mutta harvinainen ja hyvin harvalukuinen.
  • Talvehtimismuoto: Toukka.
  • Toukan ravintokasvi: Eri heinäkasvit (Poaceae), esim. nurmilauha (Deschampsia caespitosa) ja tuoksusimake (Anthoxanthum odoratum).

Keltaniittyperhoset lepäävät aina siivet vastakkain painettuina, mistä syystä siipien yläpintaa on vaikea päästä tutkimaan ottamatta perhosta kiinni. Laji muistuttaa paljon toisia pieniä heinäperhosia, saraikko- ja idänniittyniittyperhosta. Saraikkoniittyperhosen takasiiven alapinnan väritys on tasainen ja sillä on usein mustia silmätäpliä, kun taas keltaniittyperhosella siiven tyviosa on ulko-osaa tummempi ja jos silmätäpliä esiintyy, ne ovat vaaleita. Pohjoisessa saraikkoniittyperhoselta voi kokonaan puuttua etusiiven silmätäplä, jolloin se on helppo erotta keltaniittyperhosesta. Idänniittyperhosella on takasiiven ulkoreunassa ruskeanpunainen, hopealle hohtava juova sekä rivi silmätäpliä, jotka keltaniittyperhoselta puuttuvat.

Lähes koko maassa tavattavan, mutta ei kovin yleisen keltaniittyperhosen koiraat odottavat naaraita pensaissa ja puissa puolustamillaan reviireillä. Naaraat munivat munat yksitellen korsille isäntäkasvin läheisyyteen. Talvehtiminen tapahtuu keskenkasvuisena toukkana.

Muita saman suvun lajeja
Saman alaheimon perhosia

Seuraa meitä!

Tunnista lajeja!

Sivun alkuun / Top of the page