Siipien kärkiväli
Pieni, 25–35 mm.
Siipien yläpinta
Naarailla etusiipi hohtavan oranssi tai kokonaan ruskea, mustatäpläinen. Takasiipi ruskea, reunavyö oranssi. Koirailla hohtavan oranssit, reunat tummanvioletit, sekä etu- ja takasiivessä selvästi erottuvat mustat keskitäplät.
Siipien alapinta
Etusiiven pohjaväri oranssi, etureuna harmaa, valkoreunaisia mustia täpliä. Takasiipi harmaa, valkoreunaisia mustia täpliä, siipien reunassa oransseja täpliä, jotka voivat myös muodostaa yhtenäisen reunavyön.
Elinympäristö
Rehevät runsaskukkaiset niityt ja hakamaat.
Lentoaika
Eteläisessä Suomessa kesäkuun puolivälistä heinäkuun puoliväliin. Pohjoisessa hiukan myöhemmin.
Talvehtimismuoto
Toukka.
Toukan ravintokasvi
Niittysuolaheinä (Rumex acetosa) ja myös ahosuolaheinä (R. acetosella).
Uhanalaisuus
Silmälläpidettävä.

Kultasiivet (Lycaeninae) on sinisiipisten (Lycaenidae) heimon yksi kolmesta Suomessa tavatusta alaheimosta. Kaksi muuta ovat sinisiivet (Polyommatinae) ja nopsasiivet (Theclinae).

Koko maassa tavattava ketokultasiipi muistuttaa yläpinnaltaan isokultasiipeä. Koiraan siipien yläpinnan reunat ovat kuitenkin violettikiiltoiset ja naaraalta puuttuu takasiipien yläpinnalta isokultasiipinaaraille tyypilliset oranssit suonet.

Koiraat puolustavat reviirejä, joilla ne odottavat naaraita ravintokasveilla tai korkeamman kasvuston seassa. Naaraat munivat munat yksitellen tai muutaman munan ryppäinä isäntäkasvien lehtityville. Laji on taantunut voimakkaasti viime aikoina.

Ketokultasiipi

Taksonomia

Heimo

Alaheimo

Tribus

Suku

Laji