© Copyright: Kuvat: Per-Olof Wickman. All rights reserved.

Ketosinisiipi

Plebeius idas

  • Tieteellinen synonyymi: Plebejus idas, Lycaeides idas
  • Heimo: Sinisiipiset – Lycaenidae
  • Alaheimo: Sinisiivet – Polyommatinae
  • Siipien kärkiväli: Hyvin pieni, 20–28 mm.
  • Siipien yläpinta: Koirailla hohtavansininen, mustareunainen. Takasiiven reunus hajoaa yleensä erillisiksi täpliksi. Naarailla tyvestä sininen, reunoilta (varsinkin etusiiven) leveälti tummanruskea. Etenkin takasiiven reunassa punainen aaltoileva vyö tai rivi puolikuun muotoisia täpliä.
  • Siipien alapinta: Koirailla vaaleanharmaasta valkoiseen. Naarailla rusehtava. Molemmilla sukupuolilla valkoreunaisia mustia täpliä. Siipien reunoissa rivi punaisia täpliä, jotka voivat muodostaa myös yhtenäisen vyön. Punaisten reunatäplien ulkopuolella sinihohtoisia täpliä.
  • Elinympäristö: Kuivat mäntykankaat, kivikot ja hiekkamaat, mutta myös suot.
  • Lentoaika: Kesäkuun loppupuoli–heinäkuu.
  • Talvehtimismuoto: Muna.
  • Toukan ravintokasvi: Muun muassa kanerva (Calluna vulgaris), juolukka (Vaccinium uliginosum), variksenmarja (Empetrum nigrum), eri hernekasvit (Fabaceae) ja kangasajuruoho (Thymus serpyllum) ja myöhemmin muurahaisen toukat ja kotelot.

Koko Suomessa tavattavan ja Lappia lukuun ottamatta yleisen ketosinisiiven voi sekoittaa juolukka- ja kangassinisiipeen, joilla takasiipien alapinnassa on ketosinisiiven tavoin sinihohtoisia täpliä. Kyseisten lajien naaraat voidaan erottaa toisistaan siipien yläpinnan erilaisen kuvioinnin perustella. Ketosinisiipikoiraan siipien yläpinta on sinisempi kuin juolukkasinisiivellä ja siiven tumma reunus on kapeampi ja sisäänpäin terävämpireunainen kuin kangassinisiivellä. Ketosinisiiven siipien alapinnan reunan punaiset täplät ovat levittäytyneet laajemmalle alueelle kuin juolukkasinisiivellä.

Naaraat munivat munat yksitellen isäntäkasville. Seuraavana keväänä kuoriutuvat toukat viettävät alkuajan isäntäkasveilla, mutta toukka-ajan lopulla ne hakeutuvat muurahaiskekoihin. Toukilla on rauhanen, josta ne erittävät sokeripitoista ja ravitsevaa eritettä, josta muurahaiset pitävät. Tästä syystä muurahaiset suojelevat toukkia, vaikka nämä syövätkin muurahaisten toukkia ja koteloita.

Muita saman suvun lajeja
Saman alaheimon perhosia

Seuraa meitä!

Tunnista lajeja!

Sivun alkuun / Top of the page