© Copyright: Kuvat: Per-Olof Wickman. All rights reserved.

Lehtosinisiipi

Plebeius artaxerxes

  • Tieteellinen synonyymi: Aricia artaxerxes
  • Heimo: Sinisiipiset – Lycaenidae
  • Alaheimo: Sinisiivet – Polyommatinae
  • Siipien kärkiväli: Pieni, 26–31 mm. Naaraat hiukan koiraita kookkaampia.
  • Siipien yläpinta: Ruskea, reunoissa vaihteleva määrä kuunsirpin muotoisia punaisia täpliä, jotka voivat muodostaa myös yhtenäisen juovan. Naarailla täplät yleensä hiukan suurempia ja niitä on enemmän. Keskellä etusiipeä pieni musta, joskus vaikeasti havaittava täplä tai juova.
  • Siipien alapinta: Ruskeanharmaa, jossa valkolaitaisia mustia täpliä. Reunassa punaisia täpliä, jotka voivat muodostaa myös yhtenäisen juovan. Valkoinen kiilamainen kuvio ulottuu takasiiven keskiosasta siiven reunaan.
  • Elinympäristö: Lannoittamattomat runsaskukkaiset niityt, hakamaat ja sähkövoimalinjat.
  • Lentoaika: Kesäkuun puolivälin vaiheilta heinäkuun puoliväliin.
  • Talvehtimismuoto: Toukka.
  • Toukan ravintokasvi: Metsäkurjenpolvi (Geranium sylvaticum), verikurjenpolvi (G. sanguineum) ja päivännouto (Helianthemum nummularium).

Etelä- ja Keski-Suomessa melko yleisen ja suuressa osassa Lappiakin tavattavan lehtosinisiiven voi sekoittaa rusko-, hopea- tai hohtosinisiiven naaraisiin. Niillä kaikilla siipien yläpinta on ruskea ja reunassa on punaisia täpliä. Näillä lajeilla myös siipien alapinta on keskeltä mustatäpläinen ja reunassa on rivi punaisia täpliä. Lehtosinisiiven erottaa näistä muista takasiiven keskiosasta reunaan asti ulottuvan valkoisen kiilamaisen juovan avulla. Kiilakuvio puuttuu hopeasinisiiveltä ja ruskosinisiiveltä ja se on suurempi ja selvemmin erottuva kuin hohtosinisiivellä. Lehtosinisiivellä etusiiven mustat täplät ovat suurempia kuin takasiiven täplät, kun taas hohtosinisiivellä ne ovat miltei samankokoisia.

Koiraat puolustavat reviirejään, mutta etsivät naaraita myös reviiriensä ulkopuolelta. Naaraat munivat munat yksitellen isäntäkasvien lehdille. Toukilla on rauhanen, josta ne erittävät sokeripitoista ja ravitsevaa eritettä, jota muurahaiset mielellään nuolevat. Tästä syystä muurahaiset käyvät usein toukkien luona ja suojelevat niitä.

Muita saman suvun lajeja
Saman alaheimon perhosia

Seuraa meitä!

Tunnista lajeja!

Sivun alkuun / Top of the page