© Copyright: Kuvat: Per-Olof Wickman, Jouko Lehmuskallio. All rights reserved.

Naurisperhonen

Pieris rapae

  • Heimo: Kaaliperhoset – Pieridae
  • Alaheimo: Pierinae
  • Tribus: Pierini
  • Siipien kärkiväli: Keskikokoinen, 40–53 mm. Koiraat kookkaampia kuin naaraat.
  • Siipien yläpinta: Valkoinen, etusiiven kärki musta. Keskellä etusiipeä koirailla yksi ja naarailla kaksi mustaa täplää.
  • Siipien alapinta: Etusiipi valkoinen, kärki keltainen. Molemmilla sukupuolilla keskellä etusiipeä kaksi mustaa täplää. Takasiipi vaaleankeltainen.
  • Elinympäristö: Kaikenlaiset avoimet ympäristöt. Usein puutarhoissa ja maatalousmailla.
  • Lentoaika: Toukokuun puolivälistä elokuun loppuun. (Lämpiminä syksyinä vielä syyskuussakin.) Yleensä runsaimmillaan heinäkuussa toisen sukupolven aikaan.
  • Talvehtimismuoto: Kotelo. Talvehtiminen ei onnistu meillä kylminä talvina.
  • Toukan ravintokasvi: Erilaiset ristikukkaiskasvit (Brassicaceae) kuten luhtalitukka (Cardamine pratensis), peltokanankaali (Barbarea vulgaris) ja illakko (Hesperis matronalis) sekä puutarhakasveista esim. keltareseda (Reseda lutea).

Etelä-Suomessakin melko harvinainen ja pohjoisessa vain satunnainen vaeltaja, naurisperhonen muistuttaa sitä suurempaa kaaliperhosta ja hieman pienempää lanttuperhosta. Kaaliperhosesta sen erottaa etusiiven kärjen tummasta täplästä, joka ei ylety siiven ulkoreunan puoliväliin asti. Naurisperhosen takasiipien alapinta on tasaisen kellertävä, eivätkä sen suonet erotu harmaakehnäisinä, kuten lanttuperhosella.

Keväiset naurisperhoset ovat meillä enimmäkseen etelästä tulleita vaeltajia. Koiraat lentelevät ympäriinsä etsiessään naaraita. Naaraat munivat munat isäntäkasveille yksitellen. Lajin talvehtiminen saattaa onnistua Suomessakin, mutta silloinkin kanta saa vahvistusta vaeltajista.

Muita saman suvun lajeja
Saman ryhmän perhosia

Seuraa meitä!



Tunnista lajeja!

Sivun alkuun / Top of the page