© Copyright: Kuvat: Per-Olof Wickman, Jouko Lehmuskallio. All rights reserved.

Neitoperhonen

Nymphalis io

  • Tieteellinen synonyymi: Inachis io
  • Heimo: Täpläperhoset – Nymphalidae
  • Alaheimo: Aitotäpläperhoset – Nymphalinae
  • Siipien kärkiväli: Keskikokoinen–suuri, 45–65 mm. Naaraat koiraita kookkaampia.
  • Siipien yläpinta: Ruosteenpunainen, jossa suuria mustareunaisia ja sinihohtoisia silmätäpliä.
  • Siipien alapinta: Etusiipi ruskeasta mustaan, yläpinnan silmätäplä voi erottua heikosti myös alapinnalla. Takasiipi melkein musta. jossa epäselvä nauha ja raitoja.
  • Elinympäristö: Niityt ja hakamaat sekä avoimet metsät ja puutarhat.
  • Lentoaika: Huhtikuusta kesäkuun puoliväliin (talvehtinut sukupolvi) ja toinen sukupolvi heinäkuun loppupuolelta syyskuun lopulle ja lämpiminä syksyinä myöhemminkin.
  • Talvehtimismuoto: Aikuinen perhonen.
  • Toukan ravintokasvi: Nokkonen (Urtica dioica) ja joskus myös humala (Humulus lupulus). Toukka on monofagi (ravinnoksi käy vain yksi kasvilaji).

Aiemmin Suomessa melko harvinaisena tavattavasta neitoperhosesta on viime vuosina tullut yksi yleisimmistä ja varmasti helpoiten tunnistettavista päiväperhoslajeistamme, etenkin maamme eteläosissa. Yleisesti tavattavana päiväperhoslajina pohjoisraja kulkee suunnilleen Vaasa–Kuopio-linjalla, mutta paikoin Lapissakin neitoperhosta voi tavata. Lajin parhaat ja varmimmat tuntomerkit ovat etu- ja takasiipien yläpuolen suuret silmätäplät.

Koiraat puolustavat reviirejään kallionnyppylöillä ja metsänreunoissa, missä ne odottavat naaraita. Naaraat munivat munat ryppäissä nokkosten lehtien alapinnoille. Toukat elävät isäntäkasvilla yhdyskunnissa ja koteloituvat isäntäkasvien varsille ja esim. rakennusten seinille.

Varhaislentäjät

Suomessa tavattavista päiväperhosista vain muutamat talvehtivat aikuisina perhosina. Yleisin talvehtimismuoto on toukka (noin 70% lajeista). Seuraavaksi tulevat kotelotalvehtijat, ja noin 10% päiväperhoslajeistamme talvehtii munana. Meillä tavattavat, aikuisena talvehtivat (ja varhain keväällä lentävät) lajit ovat neitoperhosen lisäksi sitruuna-, herukka- ja nokkosperhonen sekä suruvaippa ja harvinaisina vierailijoina vielä isonokkos-, valkotäplänokkos- ja
kirsikkaperhonen. Kaikki edellä mainitut eivät kuitenkaan talvehdi Suomessa, vaan talvehdittuaan eteläisemmässä tai itäisemmässä Euroopassa ne lentävät (satunnaisesti) Suomeen varhain keväällä. Näihin satunnaisiin kevätvierailijoihin kuuluvat listan 3 viimeksi mainittua eli isonokkos-, valkotäplänokkos- ja kirsikkaperhonen.

Muita saman suvun lajeja
Saman alaheimon perhosia

Seuraa meitä!

Tunnista lajeja!

Sivun alkuun / Top of the page