© Copyright: Kuvat: Per-Olof Wickman. All rights reserved.

Niittysinisiipi

Cyaniris semiargus

  • Tieteellinen synonyymi: Polyommatus semiargus, Plebejus semiargus
  • Heimo: Sinisiipiset – Lycaenidae
  • Alaheimo: Lycaeninae
  • Tribus: Sinisiivet – Polyommatini
  • Siipien kärkiväli: Pieni, 24–34 mm. Naaraat yleensä hiukan koiraita kookkaampia.
  • Siipien yläpinta: Naarailla hohtavan ruskea. Koirailla hohtavan sininen ja siivissä ohut musta reuna ja tummat siipisuonet.
  • Siipien alapinta: Vaaleanharmaa tai vaaleanruskea, jossa valkoreunaisia mustia täpliä. Tyvialueen suomut turkoosit.
  • Elinympäristö: Runsaskukkaiset niityt, hakamaat ja tienlaidat.
  • Lentoaika: Kesäkuun puolivälistä heinäkuun puoliväliin. Toinen sukupolvi (elokuun puolivälistä syyskuun lopulle) mahdollinen.
  • Talvehtimismuoto: Toukka.
  • Toukan ravintokasvi: Eri hernekasvit (Fabaceae) kuten apilat (Trifolium).

Keski- ja Etelä-Suomessa yleisen niittysinisiipikoiraan voi sekoittaa paatsamasinisiipeen. Molemmilla siipien yläpinta on sininen ja alapinta mustatäpläinen ilman punaisia kuvioita. Niittysinisiivellä siipien ylä- ja alapinta on kuitenkin tummempi. Niittysinisiipinaaraat muistuttavat pikkusinisiipiä, mutta ovat suurempia. Lisäksi etusiiven alapinnan mustien pisteiden muodostama linja on niittysinisiivillä kaarevampi kuin pikkusinisiivillä.

Koiraat voivat odottaa naaraita rinteillä sijaitsevilla reviireillään, mutta ne lentelevät myös ympäriinsä. Naaraat munivat munat yksitellen isäntäkasvien kukintohaaroihin. Toukilla on rauhanen, josta ne erittävät sokeripitoista ja ravitsevaa eritettä, jota muurahaiset mielellään nuolevat. Tästä syystä muurahaiset vierailevat usein toukkien luona.

Saman alaheimon perhosia

Seuraa meitä!



Tunnista lajeja!

Sivun alkuun / Top of the page