© Copyright: Kuvat: Per-Olof Wickman, Kari Pihlaviita. All rights reserved.

Paatsamasinisiipi

Celastrina argiolus

  • Heimo: Sinisiipiset – Lycaenidae
  • Alaheimo: Sinisiivet – Polyommatinae
  • Siipien kärkiväli: Pieni, 23–32 mm.
  • Siipien yläpinta: Hohtavan vaaleansininen. Koirailla etusiiven etureunassa kapea musta raita. Naarailla etenkin etusiipi leveämmin mustareunainen. Takasiiven takalaidassa musta reunus hajoaa erillisiksi pisteiksi.
  • Siipien alapinta: Hyvin vaalealla harmaansinisävyisellä pohjalla mustia pisteitä ja keskellä siipiä lyhyt juova.
  • Elinympäristö: Metsämaat, rämeet, puistot ja puutarhat.
  • Lentoaika: Toukokuun alkupuolelta kesäkuun puoliväliin. Sinisiivistämme varhaisin. Toinen sukupolvi (heinäkuu–syyskuu) mahdollinen.
  • Talvehtimismuoto: Kotelo.
  • Toukan ravintokasvi: Korpipaatsama (Rhamnus frangula), orapaatsama (R. catharica) ja mustikka (Vaccinium myrtillus).

17:sta sinisiipilajistamme paatsamasinisiipi on varhaisimmin siivillä, ensimmäiset on tavattu jo huhtikuun lopulla. Laji on Etelä- ja Keski-Suomessa melko yleinen ja suuressa osassa Lappiakin tavattava. Paatsamasinisiipi on ainoa sinisiipilaji, jonka siipien yläpinta on hohtavan vaaleansininen ilman mustia täpliä ja alapinta lähestulkoon valkoinen mustilla täplillä, mutta ilman punaista kuviointia.

Koiraat lentävät ympäriinsä etsiessään naaraita. Naaraat munivat munat yksitellen isäntäkasvien kukintoihin. Muutamassa päivässä kuoriutuvilla toukilla on rauhanen, josta ne erittävät sokeripitoista ja ravitsevaa eritettä, jota muurahaiset mielellään nuolevat. Tästä syystä muurahaiset toisinaan vierailevat toukkien luona ja suojelevat niitä.

Paatsamasinisiipi valittiin Suomen kansallisperhoseksi itsenäisyytemme 100-vuotisjuhlavuonna. Siipien sininen yläpinta ja vaalea alapinta sopivat hyvin Suomelle.

Kansallissymbolit

Paatsamasinisiipi on valittu Suomen kansallisperhoseksi. Vertaa karhu, laulujoutsen, kielo, rauduskoivu ja ahven.

Matkalla pohjoiseen

Paatsamasinisiipi kuuluu niihin perhosiin, joiden elinympäristö on viime vuosina selkeästi laajentunut kohti pohjoista – noin 300 km viimeisten 10 vuoden aikana. Muita ilmastonmuutoksen vauhdittamana lähes yhtä nopeasti pohjoiseen siirtyviä päiväperhoslajeja ovat haapaperhonen, pihlajaperhonen ja keisarinviitta.

Saman alaheimon perhosia

Seuraa meitä!

Tunnista lajeja!

Sivun alkuun / Top of the page