© Copyright: Kuvat: Per-Olof Wickman. All rights reserved.

Pihlajaperhonen

Aporia crataegi

  • Heimo: Kaaliperhoset – Pieridae
  • Alaheimo: Kaaliperhoset – Pierinae
  • Siipien kärkiväli: Suuri, 51–70 mm. Naaraat koiraita kookkaampia.
  • Siipien yläpinta: Läpikuultavan valkoinen, siipisuonet mustat (koiras) tai tummanruskeat (naaras).
  • Siipien alapinta: Kuten yläpinta.
  • Elinympäristö: Avoimet metsä- ja hakamaat.
  • Lentoaika: Kesäkuun puolivälistä heinäkuun puoliväliin.
  • Talvehtimismuoto: Toukka.
  • Toukan ravintokasvi: Pihlaja (Sorbus aucuparia), tuomi (Prunus padus), orapihlajat (Crataegus), omenapuu (Malus domestica) ja muut ruusukasvien (Rosaceae) puut ja pensaat.

Maassamme yleensä aika harvinaisen pihlajaperhosen kannan vaihtelut ovat melko suuria. Se on ainoa täplätön valkoinen päiväperhosemme. Sillä ei ole siivissä muita kuviointeja kuin tummat siipisuonet. Pihlajaperhonen on myös suurin valkoisista kaaliperhosistamme (Pierinae).

Pihlajaperhoset ovat sosiaalisia ja esiintyvät suurinakin ryhminä, usein esim. imemässä kosteutta tien pinnasta. Naarat munivat munat 30–100 kappaleen ryppäissä isäntäkasvin lehdille. Toukat elävät suurina ryhminä ja talvehtivat yhdyskunnittain seittipussissa yhteenpunottujen lehtien välissä. Lajin runsaus vaihtelee reilusti vuosittain.

Matkalla pohjoiseen

Pihlajaperhonen kuuluu niihin perhosiin, joiden elinympäristö on viime vuosina selkeästi laajentunut kohti pohjoista – noin 300 km viimeisten 10 vuoden aikana. Muita ilmastonmuutoksen vauhdittamana lähes yhtä nopeasti pohjoiseen siirtyviä päiväperhoslajeja ovat haapaperhonen, keisarinviitta ja paatsamasinisiipi.

Saman alaheimon perhosia

Seuraa meitä!

Tunnista lajeja!

Sivun alkuun / Top of the page