© Copyright: Kuvat: Per-Olof Wickman, Jouko Lehmuskallio, Kari Pihlaviita. All rights reserved.

Pikkukultasiipi

Lycaena phlaeas

  • Heimo: Sinisiipiset – Lycaenidae
  • Alaheimo: Kultasiivet – Lycaeninae
  • Siipien kärkiväli: (Hyvin) pieni, 22–32 mm. Naaraat koiraita kookkaampia.
  • Siipien yläpinta: Etusiipi hohtavan punakeltainen, siinä lähes neliskulmaisia mustia täpliä, reuna tummanruskea. Takasiipi tummanruskea, ulkoreuna hohtavan punakeltainen. Takasiiven reunassa usein myös pieniä sinisiä täpliä.
  • Siipien alapinta: Etusiipi oranssi, mustatäpläinen, ulkoreuna harmaa–vaaleanruskea. Takasiipi harmaa–vaaleanruskea, jossa pieniä mustia täpliä, ulkoreunassa punertava reunajuova.
  • Elinympäristö: Kuivat rinteet ja kalliomaat.
  • Lentoaika: Ensimmäinen sukupolvi toukokuun puolivälistä kesäkuun lopulle ja toinen heinä–elokuussa. Lapissa vain heinäkuussa.
  • Talvehtimismuoto: Toukka.
  • Toukan ravintokasvi: Hierakat (Rumex), erityisesti ahosuolaheinä (R. acetosella), niittysuolaheinä (R. acetosa), poimuhierakka (R. crispus) ja hevonhierakka (R. longifolius).
  • Uhanalaisuus: Pohjanpikkukultasiipi (ssp. polaris) on luokiteltu silmälläpidettäväksi.

Etelä-Suomessa melko yleisenä, Pohjois-Suomessa harvinaisena tavattavan pikkukultasiiven erottaa muista kultasiivistä etusiipien yläpinnan neliön muotoisten täplien ja takasiipien alapinnan melko epäselvästi erottuvien pienien pisteiden perusteella.

Koiraat odottavat naaraita puolustamillaan reviireillä, jotka sijaitsevat kasveista paljailla maalaikuilla. Naaraat munivat munat yksitellen isäntäkasvien lehdille.

Muita saman suvun lajeja
Saman alaheimon perhosia

Seuraa meitä!

Tunnista lajeja!

Sivun alkuun / Top of the page