Siipien kärkiväli
Keskikokoinen, 32–45 mm. Naaraat koiraita kookkaampia (ja yleensä hiukan tummempia).
Siipien yläpinta
Oranssi, jossa mustia täpliä.
Siipien alapinta
Etusiipi oranssista punaruskeaan ja beigeen, jossa mustia täpliä. Takasiiven tyvipuoliskossa mustareunaisista täplistä koostuva punaruskea ja beige vyö. Punaruskean vyön keskimmäisessä täplässä musta piste. Beigen vyön keskimmäinen täplä usein valkoinen tai helmiäishohtoinen. Lisäksi aivan siiven tyvessä usein yksi helmiäishohtoinen täplä. Siiven ulompi puoli läikikkäästi punaruskea ja beige. Siiven reunassa rivi valkoisia tai beigejä täpliä, joista tyveen päin rivi sumeita ympyröitä.
Elinympäristö
Kaikenlaiset sekä kosteat että kuivat ympäristöt.
Lentoaika
Kesäkuu. Pohjois-Suomessa kesäkuun puolivälistä heinäkuun puoliväliin.
Talvehtimismuoto
Toukka.
Toukan ravintokasvi
Niityillä ja metsäaukeilla orvokit, mm. metsäorvokki (Viola riviniana), soilla suopursu (Ledum palustre) ja juolukka (Vaccinium uliginosum).

Koko maassa yleisen ja yleisistä hopeatäplistä varhaisimman lentäjän, pursuhopeatäplän tunnistaa yhdistelmästä, jossa (1) takasiiven yläpinnan reunassa olevat täplät muodostavat rivin mustia kolmioita, (2) takasiiven alapinnan punaisen vyön keskimmäisessä ruudussa on pieni musta piste (niittyhopeatäplällä iso), (3) keskellä vaaleankeltaista keskivyötä on valkoinen tai helmiäishohtoinen laikku ja (4) valkoisten reunatäplien tyvipuolella on mustia renkaita.

Koiraat lentävät levottomasti ympäriinsä etsiessään naaraita. Naaraat munivat munat maahan isäntäkasvin läheisyyteen. Pursuhopeatäplä talvehtii toukkana ja keväällä herätessään jatkaa isäntäkasvinsa syömistä ennen kuin koteloituu pariksi viikoksi muuttuakseen lentäväksi perhoseksi.

Pursuhopeatäplä

Taksonomia

Heimo

Alaheimo

Tribus

Suku

Laji