© Copyright: Kuvat: Per-Olof Wickman. All rights reserved.

Sarakylmänperhonen

Oeneis norna

  • Heimo: Täpläperhoset – Nymphalidae
  • Alaheimo: Heinäperhoset – Satyrinae
  • Tribus: Satyrini
  • Siipien kärkiväli: Keskikokoinen, 36–55 mm. Naaraat koiraita kookkaampia.
  • Siipien yläpinta: Takasiiven tyviosa harmaanruskea, ulko-osa keltabeige. Koirailla etusiiven väritys samanlainen, mutta naarailla etusiipi kokonaan keltabeige. Etusiiven etukulmassa musta (silmä)täplä, jossa voi olla valkoinen keskusta. Naarailla toinen täplä etusiiven takakulmassa.
  • Siipien alapinta: Etusiipi pääosin kuten yläpinta, poikkeuksena harmaa reunusta ja mahdollisesti kolme silmätäplää. Takasiipi kirjava sekoitus harmaanvalkoista, mustaa ja ruskeaa. Keskellä vaihtelevasti erottuva ruskea poikkivyö.
  • Elinympäristö: Suot ja kankaat.
  • Lentoaika: Kesäkuun lopulta heinäkuun puoliväliin.
  • Talvehtimismuoto: Toukka (talvehtii kaksi kautta).
  • Toukan ravintokasvi: Eri heinäkasvit (Poaceae) ja sarat (Carex).
  • Uhanalaisuus: Vaarantunut.

Täpläperhoset (Nymphalidae) on maailmanlaajuisesti päiväperhosten runsaslajisin heimo yli 6.000 lajillaan. Suomessa heimoon kuuluu noin 60 lajia, jotka jaetaan nykyisin yleensä viiteen alaheimoon / sukuryhmään, joista monilajisin on heinäperhosten alaheimo (Satyrinae). Heinäperhoset jaetaan usein ryhmiin, joihin kylmänperhosten (3 lajia) lisäksi kuuluvat papurikot, häränsilmät, niitty- ja nokiperhoset.

Sarakylmänperhoset lepäävät aina siivet vastakkain painettuina, mistä syystä siipien yläpintaa on vaikea päästä tutkimaan ottamatta ensin perhosta kiinni. Lajin levinneisyysalueella Pohjois-Suomessa sen voi sekoittaa vain paljakka- ja rämekylmänperhoseen, joiden etusiivet ovat väritykseltään myös keltabeigejä ja harmaanruskeita. Paljakkakylmänperhoselta puuttuvat kuitenkin sarakylmänperhoselle tyypilliset silmätäplät. Eteläisemmällä ja kookkaammalla rämekylmänperhosella puolestaan on silmätäplä myös takasiipien alapinna kärjessä.

Useiden muiden Lapissa tavattavien perhoslajien tapaan (sara)kylmänperhosten toukat vaativat kaksi kautta, ennen kuin muodonmuutos toukasta koteloksi ja perhoseksi tapahtuu.

Muita saman suvun lajeja
Saman ryhmän perhosia

Seuraa meitä!

Tunnista lajeja!

Sivun alkuun / Top of the page