© Copyright: Kuvat: Per-Olof Wickman. All rights reserved.

Suokirjosiipi

Pyrgus centaureae

  • Heimo: Paksupääperhoset – Hesperiidae
  • Alaheimo: Kirjosiivet – Pyrginae
  • Siipien kärkiväli: Pieni, 25–32 mm.
  • Siipien yläpinta: Mustanruskea, valkoisia täpliä.
  • Siipien alapinta: Oliivinvihreästä harmaanvihreään, valkoisia täpliä ja laikkuja.
  • Elinympäristö: Rämeet ja avosuot, pohjoisessa myös tuntureiden alarinteet ja jokivarret.
  • Lentoaika: Kesäkuun alkupuolelta heinäkuun alkupuolelle.
  • Talvehtimismuoto: Toukka (saattaa talvehtia kaksi kautta).
  • Toukan ravintokasvi: Lakka (Rubus chamaemorus). Toukka on monofagi (käyttää ravinnokseen vain yhtä lajia).
  • Uhanalaisuus: Silmälläpidettävä.

Eteläisintä Suomea lukuun ottamatta koko maassa tavattava suokirjosiipi muistuttaa paljon samanlaisissa ympäristöissä esiintyviä tunturikirjosiipeä ja mansikkakirjosiipeä. Tunturikirjosiivestä sen erottaa takasiiven yläpinnan reunassa olevien valkoisten täplien perusteella ja mansikkakirjosiivestä etusiiven yläpinnan ulkoreunasta puuttuvien valkoisten täplien perusteella. Suokirjosiiven takasiiven alapinnan valkoiset täplät eivät muodosta yhtenäistä vyötä.

Etelä-Suomesta soiden ojituksen vuoksi hävinnyt suokirjosiipi lentää niin nopeasti suolla pensaiden ja mättäiden välissä, että sen seuraaminen katseella voi olla vaikeaa. Koiraat puolustavat pariutumisreviirejään pensaikoissa, missä ne odottavat naaraita. Naaraat munivat munat yksitellen isäntäkasvien lehdille. Toukat ovat monofageja (käyttävät vain yhtä ravintokasvia, suokirjosiiven tapauksessa muurainta).

Muita saman suvun lajeja
Saman alaheimon perhosia

Seuraa meitä!

Tunnista lajeja!

Sivun alkuun / Top of the page