© Copyright: Kuvat: Per-Olof Wickman, Jouko Lehmuskallio. All rights reserved.

Suruvaippa

Nymphalis antiopa

  • Heimo: Täpläperhoset – Nymphalidae
  • Alaheimo: Aitotäpläperhoset – Nymphalinae
  • Siipien kärkiväli: Suuri, 60–71 mm. Naaraat yleensä koiraita kookkaampia.
  • Siipien yläpinta: Tummanruskea, siipien reuna keltaisesta (nuori perhonen) valkoiseen (talvehtinut varhaiskevään lentäjä), reunan sisäpuolella musta vyö, jossa sinisiä täpliä. Etusiiven etureunassa kaksi valkoista täplää.
  • Siipien alapinta: Mustanruskea, reuna valkoisesta haalean keltaiseen. Etusiiven etureunassa kaksi epäselvää valkoista täplää.
  • Elinympäristö: Avoimet metsät ja suot. Myös kulttuuriympäristöt.
  • Lentoaika: Huhtikuu–kesäkuun alkupuoli (talvehtineet perhoset), elokuun alkupuoli–syyskuu (uusi sukupolvi).
  • Talvehtimismuoto: Aikuinen perhonen.
  • Toukan ravintokasvi: Koivut (Betula) ja pajut (Salix) ja haapa (Populus tremula).

Suruvaipan voi tavata koko Suomessa, Lapissa kuitenkin harvinaisempana. Siipien tumma yläpinta ja vaalea reuna tekevät melko isokokoisesta suruvaipasta helposti tunnistetavan. Keväällä (alkukesällä) koiraat puolustavat mieluiten kumpareilla, metsän laidassa tai aukiolla sijaitsevia reviirejään, joilla ne odottavat naaraita. Naaraat munivat munat ryppäissä isäntäkasvien oksien ympärille. Toukat elävät yhdyskunnissa isäntäkasvilla.

Loppukesällä toisen sukupolven perhoset viihtyvät aivan erityisesti mahlaa vuotavien koivujen rungoilla, jossa ne imevät ravintoa päivästä toiseen selvitäkseen talven yli ja herätäkseen keväällä mahdollisimman hyvissä voimissa.

Muita saman suvun lajeja
Saman alaheimon perhosia

Seuraa meitä!

Tunnista lajeja!

Sivun alkuun / Top of the page