© Copyright: Kuvat: Per-Olof Wickman, Jouko Lehmuskallio. All rights reserved.

Tummapapurikko

Lasiommata maera

  • Heimo: Täpläperhoset – Nymphalidae
  • Alaheimo: Heinäperhoset – Satyrinae
  • Siipien kärkiväli: Keskikokoinen, 42–53 mm. Papurikoista kookkain. Naaraat yleensä koiraita kookkaampia.
  • Siipien yläpinta: Ruskea, etusiiven kärjessä suuri silmätäplä, takasiiven reunassa rivi pienempiä silmätäpliä. Silmätäplät pääväriltään mustia, niissä valkoinen keskusta ja ympärillä punaisenoranssi rengas. Etusiiven suuren silmätäplän alapuolella voi olla punertavia laikkuja.
  • Siipien alapinta: Etusiipi ruskea, kärjessä suuri silmätäplä, reunassa punaista kirjailua. Takasiipi harmaa, keskellä kaksi ruskeaa pitkittäistä aaltojuovaa ja reunassa rivi mustia silmätäpliä, joissa valkoinen keskusta ja ympärillä keltaoranssi rengas.
  • Elinympäristö: Avoimet metsät, joissa kiviä ja kallioita.
  • Lentoaika: Kesäkuun loppupuolelta heinäkuun loppupuolelle.
  • Talvehtimismuoto: Toukka.
  • Toukan ravintokasvi: Eri heinäkasvit (Poaceae), mm. jotkut nadat (Festuca) ja sorsimot (Glyceria).

Suomessa voi tavata normaalina perhosvuonna neljää eri papurikkolajia (kolmesta eri suvusta). Etelä- ja Keski-Suomessa kohtuullisen yleisenä tavattavan tummapapurikon erottaa muista papurikoista metsäpapurikkoa lukuun ottamatta etusiiven kärjen suurista silmätäplistä. Metsäpapurikosta tummapapurikon erottaa siitä, että siltä puuttuvat metsäpapurikolle tyypilliset tummat juovat etusiipien yläpinnan etureunasta ja takasiiven keskiosasta.

Koiraat lentelevät tavallisesti ympäriinsä etsiessään naaraita, mutta erityisesti lämpimin päivinä ne voivat myös odottaa naaraita puolustamillaan reviireillä, jotka sijaitsevat metsäisillä alueilla suurten kivien ja pensaiden läheisyydessä usein mäkien päällä. Naaraat munivat munat yksitellen leveälehtisille ruohoille.

Muita saman suvun lajeja
Saman alaheimon perhosia

Seuraa meitä!

Tunnista lajeja!

Sivun alkuun / Top of the page