© Copyright: Kuvat: Per-Olof Wickman. All rights reserved.

Tunturihopeatäplä

Boloria napaea

  • Heimo: Täpläperhoset – Nymphalidae
  • Alaheimo: Aurinkoperhoset (Kaposiivet ja hopeatäplät) – Heliconiinae
  • Siipien kärkiväli: Keskikokoinen, 33–42 mm. Naaraat yleensä koiraita kookkaampia.
  • Siipien yläpinta: Oranssi, jossa mustia täpliä.
  • Siipien alapinta: Etusiipi oranssi, jossa sumeita ja heikosti erottuvia mustia täpliä ja pisteitä, kärjessä vaaleankeltaista ja ruosteenpunaista. Takasiivissä vaihteleva sekoitus ruosteenpunaisia ja vaaleankeltaisia alueita ja vöitä sekä valkoisia täpliä. Takasiiven reunassa rivi valkoisia täpliä ja heti niiden tyvipuolella epäselviä tummia täpliä.
  • Elinympäristö: Tunturikankaat puurajan läheisyydessä ja sen yläpuolella.
  • Lentoaika: Heinäkuu.
  • Talvehtimismuoto: Toukka (talvehtii kaksi kautta).
  • Toukan ravintokasvi: Ulkomailla ilmoitettu ainakin lapinorvokki (Viola biflora) ja nurmitatar (Polygonum viviparum).
  • Uhanalaisuus: Silmälläpidettävä.

Vain Lapin tuntureiden ylämailla tavattavan tunturihopeatäplän ja koko maassa tavattavan suohopeatäplän erottaa muista hopeatäplistä niiden takasiiven ulkolaidassa olevan terävän kulman avulla. Se näkyy erityisen hyvin silloin, kun perhonen lepää siivet yhteen painettuina niin, että takasiivet jäävät etusiipien päälle. Lisäksi tunturihopeatäplän tunnuspiirteitä ovat (1) takasiiven yläpinnan ulkoreunassa oleva epäyhtenäinen rivi mustia kolmioita tai pisteitä, (2) takasiipien alapinnan kuviointi, joka on kirjava sekoitus ruosteenpunaista, vaaleankeltaista ja valkoista sekä (3) etusiiven alapinnan vaaleankeltainen kärki ja ruskea juova. Varmin tuntomerkki verrattaessa suohopeatäplään on etusiiven alapinnan tumma kuviointi, joka tunturihopeatäplällä on sumeaa ja heikkoa.

Koiraat lentävät ympäriinsä etsiessään naaraita. Naaraat munivat munat yksitellen isäntäkasville.

Muita saman suvun lajeja
Saman alaheimon perhosia

Seuraa meitä!


Tunnista lajeja!

Sivun alkuun / Top of the page