© Copyright: Kuvat: Per-Olof Wickman. All rights reserved.

Tuominopsasiipi

Satyrium pruni

  • Heimo: Sinisiipiset – Lycaenidae
  • Alaheimo: Lycaeninae
  • Tribus: Nopsasiivet – Theclini
  • Siipien kärkiväli: Pieni, 27–35 mm. Naaraat koiraita kookkaampia.
  • Siipien yläpinta: Ruskea, reunat punaoranssit.
  • Siipien alapinta: Ruskea, etu- ja takasiipien halki kulkee katkeileva valkoinen poikkijuovia. Takasiivessä punainen reunavyö, jota ympäröi mustat täplät. Kaksi taaimmaista ulkolaidan täplää ovat sinihohtoisia.
  • Elinympäristö: Lehtometsät sekä puita ja pensaita kasvata hakamaat.
  • Lentoaika: Kesäkuun loppupuolelta heinäkuun puoliväliin.
  • Talvehtimismuoto: Muna.
  • Toukan ravintokasvi: Oratuomi (Prunus spinosa), tuomi (P. padus) ja vadelma (Rubus idaeus).

Etelä-Suomessa melko yleisenä tavattava tuominopsasiipi on hävinnyt länsirannikolta ja Ahvenanmaalta. Muiden nopsasiipien tapaan tuominopsasiipi pitää levätessään siipiä aina yhteen painettuina, mistä syystä siipien yläpintaa on vaikeaa päästä tarkastelemaan. Lajin erottaa melko samannäköisestä jalavanopsasiivestä takasiiven punaisen reunavyön sisäpuolella olevista mustista täplistä ja katkonaisesta valkoisesta juovasta takasiiven alapinnalla. Kuten kaikilla nopsasiivillä (kangasperhosta lukuun ottamatta), myös tuominopsasiivellä on takasiiven ulkoreunassa pieni kannus.

Nopsasiipien lento on nopeaa ja mutkittelevaa. Koiraat puolustavat puissa ja pensaissa sijaitsevia reviirejään, joilla ne odottavat naaraita. Naaraat munivat munat yksitellen tai muutaman munan ryppäissä isäntäkasvien oksien kärkiin.

Muita saman suvun lajeja
Saman ryhmän perhosia

Seuraa meitä!

Tunnista lajeja!

Sivun alkuun / Top of the page