© Copyright: Kuvat: Per-Olof Wickman. All rights reserved.

Valkotäplänokkosperhonen

Polygonia l-album

  • Tieteellinen synonyymi: Nymphalis vaualbum
  • Heimo: Täpläperhoset – Nymphalidae
  • Alaheimo: Aitotäpläperhoset – Nymphalinae
  • Siipien kärkiväli: Suuri, 58–70 mm.
  • Siipien yläpinta: Ruskeanpunainen ja oranssi, etusiiven etureunassa rivi mustia täpliä, niitä myös siiven keskiosassa. Valkoinen täplä etusiiven kärjessä ja takasiiven etureunassa kahden mustan täplän välissä. Siipien reuna muodostuu ulkolaidasta sisäänpäin tarkasteltaessa vaaleasta reunuksesta, mustasta vyöstä ja rivistä haaleankeltaisia täpliä.
  • Siipien alapinta: Harmaasta ja ruskeasta muodostuva marmorikuviointi. Tyvipuoli ulkoreunaa tummempi. Keskellä takasiipeä pieni vaalea juova. Siipien reunassa tummansinihohtoinen juova.
  • Elinympäristö: Lehtimetsät, usein vesistöjen läheisyydessä. Myös kulttuuriympäristöt
  • Lentoaika: Huhti–toukokuussa (Suomessa äärimmäisen harvoin), toisen kerran heinäkuun lopusta syyskuuhun.
  • Talvehtimismuoto: Aikuinen perhonen. Ei juurikaan Suomessa.
  • Toukan ravintokasvi: Erilaiset lehtipuut kuten haapa (Populus tremula), jalavat (Ulmus) ja pajut (Salix).

Valkotäplänokkosperhonen on Suomessa satunnainen vieras, josta on vain muutamia yksittäisiä havaintoja usean vuoden välein. Vaeltavat yksilöt saapuvat Suomeen idästä päin.

Valkotäplänokkosperhosen voi erottaa sitä muistuttavista kirsikkaperhosesta ja isonokkosperhosesta takasiiven yläpinnan valkoisten laikkujen avulla. Lisäksi valkotäplänokkosperhoselta puuttuvat takasiipien yläpinnan reunan siniset täplärivit.

Koiraat puolustavat metsän reunoilla, suurilla niityillä tai teiden pientareilla sijaitsevia reviirejään, joilla ne odottavat naaraita. Naaraat munivat munat ryppäissä isäntäkasvien oksien ympärille. Toukat elävät yhdyskunnissa isäntäkasvilla.

Muita saman suvun lajeja
Saman alaheimon perhosia

Seuraa meitä!

Tunnista lajeja!

Sivun alkuun / Top of the page