var. repens var. repens var. repens var. repens var. repens var. repens var. argentea var. argentea Kapealehtipaju, ssp. rosmarinifolia Kapealehtipaju, ssp. rosmarinifolia Kapealehtipaju, ssp. rosmarinifolia Kapealehtipaju, ssp. rosmarinifolia

© Copyright: Kuvat: Jouko Lehmuskallio.
All rights reserved.

Hanhenpaju

Salix repens

  • Nimi myös: Siropaju
  • Alalajit tai muunnokset: Hanhenpaju (Tihkusiropaju, ssp. repens var. repens), Hietikkopaju (Hietikkosiropaju, ssp. repens var. argentea), Kapealehtipaju (Kaitasiropaju, ssp. rosmarinifolia)
  • Heimo: Pajukasvit – Salicaceae
  • Kasvumuoto ja korkeus: Kaksikotinen, rento–koheneva pensas tai varpu, 10–50 cm, (hanhenpaju). Koheneva–pysty pensas, 25–70 cm (hietikkopaju). Pysty pensas, 0,5–1,5 m (kapealehtipaju).
  • Kukka: Emi- ja hedekukat eri yksilöissä. Kukat norkkoina. Norkkokukinnot pieniä, lähes pyöreitä, norkkoperä lyhyt ja lehdekäs. Yksittäinen kukka pieni, kehätön, norkkosuomun hangassa. Norkkosuomu kapea, ruskehtava–punertava, silkkikarvainen. Heteitä 2, palhot kaljuja tai karvaisia (hietikkopaju). Yhdislehtinen emiö 2-luottinen, vartalo lyhyt, sikiäin pitkäperäinen.
  • Lehdet: Kierteisesti, usein osa vastakkain. Lyhytruotisia, korvakkeettomia tai soikeakorvakkeellisia (hietikkopaju). Lapa 1,5–3 cm pitkä, kapean (hanhenpaju) tai leveän vastapuikea–soikea (hietikkopaju), usein vinokärkinen, päältä vihreä, kaljuuntuva, alta tiheään kiiltävä- ja myötäkarvainen, laita harvaan nystyinen tai ehyt (hietikkopaju), taakäänteinen. Suonipareja 4–8.
  • Silmut: Kierteisesti. Pyöreitä, punertavia, kaljuja tai karvaisia.
  • Hedelmä: Karvainen tai kalju kota, runsashaiveniset siemenet sauvamaisia.
  • Kasvupaikka: Hiekkarannat, soiden laitamat, ohutturpeiset suot ja suoniityt, hiekkakankaiden painanteet.
  • Kukinta: Toukokuu. Kukkii ennen lehtimistä.

Hanhenpajusta meillä tavataan 3 alalajia tai muunnosta, jotka ovat melko selvästi erotettavissa toisistaan. Niistä kapealehtipaju (ssp. rosmarinifolia) on niin paljon eri näköinen, että se kuvaillaan tällä sivulla erikseen. Hanhenpaju on ennen lehtimistään kukkiva, melko pyöreänorkkoinen pajulaji, jota tavataan läntisellä puolella Etelä- ja Keski-Suomea. Harvinaisempaa hietikkopajua löytää varmimmin Pohjanlahden rannikon tuntumasta. Näistä kahdesta muunnoksesta hanhenpaju on matalampi, suikertava ja kapealehtisempi. Muunnosten välimuodot ovat melko yleisiä.

Pajut ovat kaksikotisia, hyönteispölytteisiä puita, pensaita tai varpuja. Silmut ovat yksisuomuisia, lehdet ehyitä, yleensä korvakkeellisia ja kukinnot kokonaisena varisevia norkkoja. Monet pajulajit risteytyvät keskenään, hanhenpajut ainakin raidan (S. caprea) ja pohjanpajun (S. lapponum) kanssa. Pajuja arvioidaan olevan maailmanlaajuisesti noin 400 lajia ja lisäksi vielä risteymät ja jalostetut puutarhalajikkeet. Pajuja on kaikissa maanosissa lukuun ottamatta Etelämannerta (Australiassa tuontilaji). Suomessa pajulajeja on noin 20, kun puutarhapajuja ei lasketa mukaan.

Kapealehtipaju

Salix repens ssp. rosmarinifolia (myös Salix rosmarinifolia)

Kapealehtipaju luokitellaan lähteestä riippuen omaksi lajikseen (mm. The Plant List) tai hanhenpajun alalajiksi. Se on selvästi muita hanhenpajuja korkeampi, jopa 1,5 m ja pystyhaarainen. Selkein erottava tekijä on lehtilavan muoto; niin kuin nimikin sanoo, lapa on muodoltaan kapea, tarkemmin kapeansuikea ja ehytlaitainen. Suonipareja on 10–12. Lehdet ovat yleensä korvakkeettomia. (Pituus/leveys-suhteessa kapealehtisempiäkin pajulajeja meiltä löytyy – paras esimerkki on koripaju, S. viminalis.)

Muita saman suvun lajeja
Muita saman heimon lajeja

Seuraa meitä!

Tunnista lajeja!

Sivun alkuun / Top of the page