© Copyright: Kuvat: Jouko Lehmuskallio.
All rights reserved.

Harmaaleppä

Alnus incana

  • Heimo: Koivukasvit – Betulaceae
  • Kasvumuoto ja korkeus: Yksi- tai monirunkoinen puu tai pensas. 3–15 m.
  • Kukka: Pienet hede- ja emikukat eri kukinnoissa. Kellanvihreät tai keltaiset hedekukat muodostavat riippuvan hedenorkon. Hedekukissa pieni kehä ja 4 hedettä. Punaiset, kehättömät emikukat muodostavat pystyjä, liereitä, tavallisesti perättömiä eminorkkoja. Tuulipölytteinen.
  • Lehdet: Kierteisesti. Lapa soikea–pyöreähkö–puikea, melko suippokärkinen, molemmilta pinnoilta ainakin jonkin verran harmaakarvainen, ehyt, toissahainen (harvoin liuskainen), sivusuonia 7–11 paria. Lehti päältä himmeähkön vihreä, alta harmahtava.
  • Silmut: Munanmuotoisia, perällisiä, melko suuria, tumman purppuranpunaisia, karvaisia. Suomut suuria ja niitä on melko vähän.
  • Hedelmä: Pieni, siivellinen pähkylä. Siipipalteen leveys 0,5–1 mm. Pähkylät pitkään säilyvissä käpymäisissä, (lähes) perättömissä (vertaa tervaleppä) norkoissa, jotka muutaman ‘kävyn’ ryhmissä. Siemenet vapautuvat kevättalvella.
  • Kasvupaikka: Tuoreet ja lehtomaiset kangasmetsät, lehdot, korvet, rannat, teiden varret, peltojen ja niittyjen laidat, kaskimaat.
  • Kukinta: Huhti–toukokuu. Kukkii ennen lehtien puhkeamista.

Lepät ovat ennen lehtien puhkeamista kukkivia puita tai isoja pensaita. Sukuun kuuluu kaikkiaan noin 30 lajia. Eniten leppälajeja on Pohjois-Amerikassa ja Itä-Aasiassa. Suomessa leppävaltaisten metsien osuus on vain 0,4%.

Harmaaleppä on nopeakasvuinen, mutta lyhytikäinen (50–60 vuotta). Se suosii reheväkasvuisia maita ja on hyvin lisääntymis- ja leviämiskykyinen. Kevättalvella vapautuvat siemenet leviävät veden mukana uusille kasvupaikoille. Harmaaleppä on hyvin monimuotoinen. Pohjois-Suomessa vallitseva alalaji on kuolanharmaaleppä (ssp. kolaensis). Sen eteläraja kulkee suunnilleen linjalla Oulu-Kuusamo. Etelä-Suomessa vallitseva harmaaleppä on nimilaji (ssp. incana, etelänharmaaleppä). Siitä tunnetaan muotoja, joilla on eriasteisesti liuskaiset tai karvaiset lehdet; var. incana on lehtilavaltaan harvaan karvainen, var. argentata tiheään harmaakarvainen.

Lepät pudottavat lehtensä vihreinä. Niillä on varaa tehdä niin, koska niiden juurinystyröissä on typensitojasieniä, jotka tallettavat maassa olevaa ilmakehän typpeä. Vihreänä putoavat lepän lehdet ovat oivallinen typpilannoite maaperälle.

Melkein perätön juttu

Harmaalepän hedelmät ovat kapeasiipisiä tai siivettömiä pähkylöitä, jotka sijaitsevat perättömissä, käpymäisissä (puutuneissa) norkoissa. Sama lyhyesti: harmaalepällä on perättömiä käpyjä. Totta, eiväthän harmaalepän hedelmystöt ole käpyjä. Ne kyllä muistuttavat pieniä käpyjä, sitäpaitsi osalla niistä (päätykävyillä) on lyhyt perä.

Muita saman suvun lajeja
Muita saman heimon lajeja

Seuraa meitä!

Tunnista lajeja!

Sivun alkuun / Top of the page