© Copyright: Kuvat: Jouko Lehmuskallio.
All rights reserved.

Iharuusu

Rosa mollis

  • Heimo: Ruusukasvit – Rosaceae
  • Kasvumuoto ja korkeus: Harvapiikkinen pensas. 0,5–1,5 m.
  • Kukka: Iso, 4–5 cm leveä, säteittäinen, kehä 5-lukuinen. Erilliset terälehdet vaaleanpunaisia (harvoin valkoisia), lovikärkisiä. Heteitä ja erillisiä emilehtiä paljon. Emien vartalot karvaisia. Kukat yksittäin–kolmittain. Kukkaperä lyhyt, nystykarvainen.
  • Lehdet: Kierteisesti, korvakkeellisia, ruodillisia, päätöparisia. Lehdyköitä 5–7, pyöreähköjä, 1,2–3,5 cm pitkiä, toissahaisia, harmaanvihreitä, pehmeäkarvaisia ja hartsintuoksuisia. Lehdyköiden alapinta nystykarvainen.
  • Silmut: Kartiomaisia, pieniä, vihreitä–punertavanruskeita.
  • Hedelmä: Pallomainen, 1–1,5 cm pitkä, punainen, nystykarvainen kiulukka, jonka sisällä pähkylöitä.
  • Kasvupaikka: Kuivat, runsasravinteiset kivikkorinteet, laidunmaat ja metsänreunat.
  • Kukinta: Kesä–heinäkuu.

Iharuusu on pysty pensas, jonka suorat ja hennohkot piikit ovat versolla harvassa. Laji on yleislevinneisyydeltään läntinen ja mereinen ja sen levinneisyys Suomessa noudattelee melko tarkasti tammen luontaista levinneisyysaluetta.

Ruusut ovat isokukkaisia, piikkisiä pensaita. Niiden lehdet ovat päätölehdykkäisiä. Varsinaiset hedelmät ovat pähkylöitä, jotka eivät kuitenkaan ole näkyvissä, vaan voimakkaasti laajentuneen kukkapohjuksen ympäröimiä. Muodostunutta kokonaisuutta nimitetään kiulukaksi, ja yleensä se ymmärretäänkin ruusun hedelmäksi.

Ruusulajeja erotetaan 100–250, rajaamisperusteista riippuen. Ne ovat levinneisyydeltään pohjoisen pallonpuoliskon lauhkean ilmastovyöhykkeen kasveja. Ruusuja on viljelty hyvin pitkään, Kiinassa ja itäisen Välimeren alueella jo ainakin 4.000–5.000 vuotta.

Muita saman suvun lajeja
Muita saman heimon lajeja
Kukkakasveja samasta heimosta

Seuraa meitä!

Tunnista lajeja!

Sivun alkuun / Top of the page