© Copyright: Kuvat: Jouko Lehmuskallio.
All rights reserved.

Kalvaspaju

Salix hastata

  • Alalajit: Tunturikalvaspaju (ssp. hastata), Idänkalvaspaju (ssp. subintegrifolia)
  • Heimo: Pajukasvit – Salicaceae
  • Kasvumuoto ja korkeus: Kaksikotinen pensas. 0,5–1 m (ssp. hastata), 1–2,5 m (ssp. subintegrifolia).
  • Kukka: Emi- ja hedekukat eri yksilöissä. Kukat norkkoina. Norkkokukinnot pitkiä, melko harvakukkaisia, norkkoperä pitkä, karvainen ja monilehtinen. Yksittäinen kukka pieni, kehätön, norkkosuomun hangassa. Norkkosuomu vaaleanruskea, tylppä, karvainen. Heteitä 2, palhot kaljuja. Yhdislehtinen emiö 2-luottinen, vartalo pitkä.
  • Lehdet: Kierteisesti, ruodillisia, korvakkeellisia. Korvakkeet melko suuria, saha- ja nystylaitaisia (ssp. hastata), sahalaitaisia (ssp. sub.), pitkään säilyviä. Lehtilapa 3–7 cm, (kapean)vastapuikea, ehyt- tai nystylaitainen, lajinimen mukaisesti vaaleanvihreä, tiheästi verkkosuoninen, harvakarvainen tai kalju. Suonipareja 6–8 (ssp. hastata), 7–12 (ssp. subintegrifolia).
  • Silmut: Kierteisesti. Pieniä, soikeita, kellertävän–punertavanruskeita, karvaisia tai harvoin kaljuja.
  • Hedelmä: Vaaleanruskea, kalju kota, siemenet lenninhaivenisia.
  • Kasvupaikka: Rannat, lähteiköt, korpireunukset, kosteat pensaikkoniityt, tunturiniityt, tienvarret. Myös koristekasvi.
  • Kukinta: Touko–kesäkuu. Kukkii lehtien puhjetessa.

Kalvaspaju on pohjoinen, tunturiseuduilla melko yleinen laji, jota ei luonnonvaraisena kovin pitkälle napapiirin alapuolelta tavata (koristekasvina etelämpänäkin). Kalvaspaju on monimuotoinen, matalasti ryömivä – suoraoksainen pensas. Vanhat oksat ovat ruskeanharmaita, yleensä kaljuja. Nuoret versot ovat punavihreitä ja kiharakarvaisia. Kalvaspaju kukkii lehtien puhjetessa. Kalvaspaju risteytyy pohjoisimmassa Suomessa yleisesti villapajun (S. lanata) kanssa ja Enontekiön seutuvilla myös vaivaispajun (S. herbacea) kanssa.

Muita saman suvun lajeja
Muita saman heimon lajeja

Seuraa meitä!

Tunnista lajeja!

Sivun alkuun / Top of the page