© Copyright: Kuvat: Jouko Lehmuskallio.
All rights reserved.

Karviainen

Ribes uva-crispa

  • Heimo: Herukkakasvit – Grossulariaceae
  • Kasvumuoto ja korkeus: Pensas. 0,5–1 m. Varsi piikikäs (nivelet tav. 3-piikkisiä).
  • Kukka: Kehä pieni, noin 1 cm halkaisijaltaan, säteittäinen, 5-lukuinen. Pienet terälehdet valkoisia. Verholehdet punertavia tai kellanvihreitä. Heteitä 5, yhdislehtinen emiö 2-lukuinen. Kukat lehtihangoissa 1–3 kukan ryhminä.
  • Lehdet: Kierteisesti. Melko pieniä, ruodillisia. Lapa syvään 3-liuskainen, hammaslaitainen, kalju tai karvainen, alta sinivihreä.
  • Silmut: Kapeansuippoja, teräväkärkisiä, silmusuomut kaljuja–reunoilta lyhytkarvaisia.
  • Hedelmä: Nahkeakuorinen, punainen, keltainen, vihertävä tai kalpean väritön, mehevä marja, joka on usein karvainen.
  • Kasvupaikka: Kalliomäet, metsänreunat, rannat. Yleensä aina viljelyjäänne tai -karkulainen.
  • Kukinta: Touko–kesäkuu.

Herukan suku (Ribes) käsittää noin 150 lajia pohjoisella pallonpuoliskolla ja Etelä-Amerikan vuoristoissa. Herukat ovat joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta yksikotisia pensaita.

Karviainen ei kuulu Suomen alkuperäiseen kasvilajistoon vaan on tulokaslaji Keski-Euroopasta. Luonnonkasvupaikoilla tavattavat karviaiset ovat aina viljelyjäänteitä tai lintujen levittämiä. Nimi tulee marjan karvaisuudesta. Tosin marjan karvaisuus sekä väri, koko ja muoto vaihtelevat hyvin paljon alalajin tai lajikkeen mukaan. Karviaisen oksien nivelet ovat tavallisesti 3-piikkiset.

Karviaishärmä on karviaisen pahin uhka. Viljelyssä olevat lajikkeet ovat yleensä härmänkestäviä. Sen sijaan Keski-Euroopassa kasvava alkuperäinen karviainen on arka härmälle.

Muita saman suvun lajeja
Muita saman heimon lajeja

Seuraa meitä!

Tunnista lajeja!

Sivun alkuun / Top of the page