Suomen suurin kataja

© Copyright: Kuvat: Jouko Lehmuskallio.
All rights reserved.

Kataja

Juniperus communis

  • Nimi myös: Kotikataja
  • Alalajit: Metsäkataja (ssp. communis), Lapinkataja (ssp. nana)
  • Heimo: Sypressikasvit – Cupressaceae
  • Kasvumuoto ja korkeus: Kaksikotinen, ainavihanta havupensas tai -puu. 0,2–15 m (yleensä 0,5–6 m, korkein 16,5 m).
  • Kukka: Pienet, kehättömät emi- ja hedekukat eri yksilöissä. Kukinnot pieniä soikean käpymäisiä. Emikukinnot kellanvihreitä, hedekukinnot keltaisia. Kukinnot lehtihangoissa 1–3 kukinnon ryhmissä. Tuulipölytteinen.
  • Lehdet: Neulasmaisia, talvehtivia, sijaitsevat varrella kolmen kiehkuroina. Lapa 10–20 mm pitkä, litteä, leveähkötyvinen, jäykkä, pistäväkärkinen, päältä siniharmaa, alta kiiltävän vihreä. Ilmarakojuova valkoinen (ssp. communis) tai sinertävä (ssp. nana).
  • Silmut: Soikeahkoja–munanmuotoisia. Suomut vihreitä–ruskehtavia, teräväkärkisiä.
  • Käpy: Aluksi vihreä, myöhemmin sininen, 1–3-siemeninen, marjamainen (marjakäpy), kypsä kolmantena kukinnan jälkeisenä vuonna.
  • Kasvupaikka: Kuivat ja tuoreet kangasmetsät, lehdot, kalliot, kuivat laidunmaat, hakkuuaukiot, peltojen ja teitten reunat, letot, joen ja puronvarret.
  • Kukinta: Touko–kesäkuu.

Katajan suku (Juniperus) käsittää 70–80 lajia pohjoisen pallonpuoliskon maanosissa. Meillä Suomessa tavattavaa katajaa (kotikataja) pidetään maailman laajimmalle levinneimpänä puulajina. Se on kaksikotinen, lievästi myrkyllinen pensas tai pieni puu. Se voi elää jopa yli 400-vuotiaaksi. (Suomen vanhimmat katajat ja myös vanhimmat puuvartiset kasvit ovat lapinkatajia, iältään noin 900 vuotta.) Katajan kasvutapa vaihtelee aivan matalasta, mattomaisesta muodosta tiheään pensaaseen ja jopa yksirunkoiseen puuhun (pylväskataja, pilarikataja, f. suecica). Pohjois-Suomessa vallitseva lapinkataja (ssp. nana) on pienikokoinen, tiheä-, käyrä- ja lyhyempineulasinen (10–15 mm) pohjoinen alalaji.

Valokasvina kataja hyötyy ihmisen toiminnasta. Erityisesti karjan laiduntamille luonnonalueille on syntynyt komeita katajaketoja. Kataja on myös monipuolinen hyötykasvi – maukas villiyrttikasvi ja aivan loistava maun antaja savustuksessa. Hyväntuoksuista puuta käytetään astioiden ja erilaisten tarve-esineiden valmistamiseen, marjoja mausteeksi ja rohdoksi, mm. antamaan ginille sen olennaisen maun.

Myrkyllistä herkkua vai herkullista myrkkyä

“kerkät yrtinomaisia, tuoreet havut voimakkaan aromaattisia, muistuttaen eksoottisia hedelmiä (ananas, mango) marjat vihreinä karvaita, kypsinä makeita”
Ote Sami Tallbergin Villiyrtti -keittokirjasta
“Kasvi on myrkyllinen, mutta pienen määrän syöminen aiheuttaa harvoin oireita.”
Myrkytystietokeskuksen luonnehdinta katajasta
Kataja on Eviran luonnonvaraisten kasvien käyttölistalla ravintolisäaineeksi (kerkät, neulaset, pihka, juuret) statuksella ‘ei uuselintarvike’ (aiemmin kauppayrtti).

Seuraa meitä!

Tunnista lajeja!

Sivun alkuun / Top of the page