© Copyright: Kuvat: Jouko Lehmuskallio.
All rights reserved.

Kiiltopaju

Salix phylicifolia

  • Heimo: Pajukasvit – Salicaceae
  • Suku: Pajut – Salix
  • Kasvumuoto ja korkeus: Kaksikotinen pensas. 0,5–3 m.
  • Kukka: Hede- ja emikukat eri yksilöissä. Kukat norkkoina. Norkkokukinnot pystyjä, melko lyhyitä, tiheäkukkaisia, perättömiä tai lyhytperäisiä. Yksittäinen kukka pieni, kehätön, norkkosuomun hangassa. Norkkosuomu pyöreäkärkinen, ainakin yläosasta tumma, pitkäkarvainen. Heteitä 2, palhot pitkiä, valkoisia, kaljuja. Emiö pitkävartaloinen, sikiäin karvainen.
  • Lehdet: Kierteisesti. Ruodillisia, tavallisesti korvakkeettomia. Lapa 3–8 cm pitkä, kapean vastapuikea–soikea, ehyt- tai hyvin matalaan hammaslaitainen, kalju, nuorena hieman karvainen, päältä tummanvihreä, kiiltävä, alta sinertävä. Suonipareja 8–12.
  • Silmut: Kierteisesti. Ruskeita, teräviä, kapeahkoja, kaljuja.
  • Hedelmä: Kapeahko, harvakarvainen kota, siemenet lenninhaivenisia.
  • Kasvupaikka: Rannat, korvet, pellot, niityt ojat, tienvieret.
  • Kukinta: Huhti–kesäkuu. Kukkii ennen lehtien puhkeamista.

Kiiltopaju on tyypillinen pohjoisen havumetsävyöhykkeen kasvi. Se on maamme yleisin pajulaji ja kasvaa hyvin monenlaisilla kasvupaikoilla koko Suomessa. Kiiltopajulla on pitkät, ruskeat tai punertavat lakankiiltoiset versot. Se kukkii keväällä ennen lehtien puhkeamista. Siitä saadaan parhaat ”pajunkissat”. Kiiltopajun lehdet kiiltävät auringonpaisteessa kirkkaammin kuin muiden pajulajiemme.

Pajut ovat kaksikotisia, useimmiten hyönteispölytteisiä puita, pensaita tai varpuja. Silmut ovat yksisuomuisia, lehdet ehyitä, yleensä korvakkeellisia ja kukinnot kokonaisena varisevia norkkoja. Monet pajulajit risteytyvät keskenään, kiiltopaju ainakin tunturipajun (S. glauca), tuhkapajun (S. cinerea), mustuvapajun (S. myrsinifolia), virpapajun (S. aurita) ja raidan (S. caprea) kanssa. Pajuja arvioidaan olevan maailmanlaajuisesti noin 400 lajia ja lisäksi vielä risteymät ja jalostetut puutarhalajikkeet. Suomessa pajulajeja on lähes 30 ja risteymiä ainakin toinen mokoma.

Pajun kissankarvat

Pajunkissat ovat kukka-aihioita. Ennen untuvaista kissavaihetta ne ovat olleet silmusuomujen suojaamia kukkasilmuja (kukintosilmuja), jotka erottuvat lehtisilmuista suuremman kokonsa ja usein myös pyöreämmän muotonsa ansiosta. Pajunkissoista ei vielä näe, onko kyseessä hede- vai emikukka. (Pajut ovat kaksikotisia, eli hede- ja emikukat ovat eri yksilöissä.) Pajunkissan karvat ovat kehittyvien kukkien norkkosuomuissa (norkkojen yksittäisten kukkien tukilehdissä) olevia karvoja.

Sekä hede- että emikukissa pajuilla on pieni tukilehti (norkkosuomu), jonka muodon ja värin tarkkailu auttaa lajin määrittämisessä.

Muita saman suvun lajeja
Muita saman heimon lajeja

Seuraa meitä!


Tunnista lajeja!

Sivun alkuun / Top of the page