© Copyright: Kuvat: Jouko Lehmuskallio.
All rights reserved.

Korpipaatsama

Rhamnus frangula

  • Lat. synonyymi: Frangula dodonei, Frangula alnus
  • Heimo: Paatsamakasvit – Rhamnaceae
  • Kasvumuoto ja korkeus: Pensas tai pieni, monirunkoinen puu. 2–6 m.
  • Kukka: Kehä pieni, 5-lukuinen, säteittäinen, noin 4 mm leveä. Terälehdet leveitä, valkoisia–vihertävänvalkoisia, pyöreäkärkisiä. Verholehdet vihertäviä, kolmiomaisia. Lyhytpalhoisia heteitä 5, yhdislehtinen emiö 5-lukuinen. Lehtihankaiset kukinnot 2–6 kukan viuhkoja.
  • Lehdet: Kierteisesti, ehytlaitaiset, 2–6 cm. Lapa vastapuikea–soikea.
  • Silmut: Suomuttomia, ruskeita, tiheäkarvaisia.
  • Hedelmä: Marja 6–8 mm, ensin vihreä, hieman myöhemmin punainen, kypsänä kiiltävä, mustanvioletti, 2-siemeninen.
  • Kasvupaikka: Rehevänpuoleiset puronvarsi- ja rantakorvet, ruoho- ja heinäkorvet, soiden reunat, metsänreunat, tienvarsipensaikot.
  • Kukinta: Kesä–heinäkuu.

Paatsamakasvit ovat pensaita tai pieniä puita. Lehdet yksinkertaisia, vahvasti kärkeä kohti kaartuvia. Korvakkeet pieniä. Kukat pieniä, 4- tai 5-lukuisia, säteittäisiä, viuhkoina lehtihangoissa.

Korpipaatsama on melko yleinen ja se viihtyy kosteissa metsissä, soiden reunamilla, rantapensaikoissa, purojen varsilla, metsittyvillä pelloilla, tienvarsilla, joutomailla. Se on oraton, lyhytversoton pensas. Silmut ovat suomuttomat ja ruskeakarvaiset. Kuori on voimakkaan hajuinen, tummanharmaa ja valkopilkkuinen. Korpipaatsama on vanha lääkekasvi, jota orapaatsaman tapaan on käytetty erityisesti ulostuslääkkeenä, Myrkytystietokeskuksen mukaan “paatsamat ovat myrkyllisiä, mutta pienen määrän nauttiminen aiheuttaa harvoin oireita”. Joillekin päiväperhostoukille paatsamalajimme maistuvat aivan erityisesti. Sekä korpi- että orapaatsama ovat sitruunaperhosen (Gonepteryx rhamni) ja paatsamasinisiiven (Celastrina argiolus) toukkien ravintokasveja.

Muita saman suvun lajeja
Muita saman heimon lajeja

Seuraa meitä!

Tunnista lajeja!

Sivun alkuun / Top of the page