© Copyright: Kuvat: Jouko Lehmuskallio.
All rights reserved.

Kurtturuusu

Rosa rugosa

  • Nimi myös: Kurttulehtiruusu
  • Heimo: Ruusukasvit – Rosaceae
  • Kasvumuoto ja korkeus: Tiheäpiikkinen pensas. 0,3–2 m. Juurivesallinen.
  • Kukka: Iso, noin 6–10 cm leveä, säteittäinen, kehä tavallisesti 5-lukuinen. Erilliset terälehdet aniliininpunaisia tai valkoisia. Heteitä ja erillisiä emejä paljon. Kukat yksittäin–kolmittain, kukkaperä nystykarvainen. Kerrottukukkaiset hyvin yleisiä.
  • Lehdet: Kierteisesti, korvakkeellisia, ruodillisia, 5–9-lehdykkäisiä, päätölehdykkäisiä. Lehdykät 2–5 cm pitkiä, soikeita–pitkänpyöreitä, sahalaitaisia, päältä kaljuja, kurttuisia, alta tiheäkarvaisia, harmahtavia.
  • Silmut: Kartiomaisia, ruskeita.
  • Hedelmä: Melko iso, 2–2,5 cm pitkä, naurismainen, punainen, kalju kiulukka, jonka sisällä useita pähkylöitä.
  • Kasvupaikka: Merenrantahietikot, -kivikot tai -niityt, joutomaat, tienvarret. Alun perin koristepensas, melko usein viljelykarkulainen.
  • Kukinta: Kesä–syyskuu.
  • Haitallisuusluokitus: Erityisen haitallinen vieraslaji.

Kurtturuusu ei kuulu Suomen alkuperäiseen kasvilajistoon, vaan laji on tuotu maahan koristekasviksi. Eurooppaan kurtturuusua alettiin tuoda 1700-luvun lopulla ja ensimmäiset tiedot luontoon karanneesta kurtturuususta ovat vuodelta 1845 Saksasta (Suomesta 1919). Kurtturuusu on mereinen ja kotoisin Tyynen valtameren Aasian puoleisilta rannoilta. Laji leviää helposti juurivesoista laajoiksi ja tiheiksi kasvustoiksi erityisesti merenrannoilla ja se kestää hyvin suolaa. Myös siementen itävyys säilyy hyvin merivedessä. Kurtturuusu on uhka hiekkarantojen ja dyynien eliölajistolle koko Itämeren alueella. Monin paikoin, esim. Hangon rannoilla kurtturuusu on levinnyt riesaksi asti, ja sen valtaamia rantahietikoita on alettu raivata alkuperäisen rantakasvillisuuden palauttamiseksi. Pohjanlahden puolella laji on vielä levittäytymisen alkuvaiheissa.

Ruusut ovat isokukkaisia, piikkisiä pensaita. Niiden lehdet ovat päätölehdykkäisiä. Varsinaiset hedelmät ovat pähkylöitä, jotka eivät kuitenkaan ole näkyvissä, vaan voimakkaasti laajentuneen kukkapohjuksen ympäröimiä. Muodostunutta kokonaisuutta nimitetään kiulukaksi, ja yleensä se ymmärretäänkin ruusun hedelmäksi. Ruusulajeja erotetaan 100–250, rajaamisperusteista riippuen. Ne ovat levinneisyydeltään pohjoisen pallonpuoliskon ja lauhkean ilmastovyöhykkeen kasveja. Ruusuja on viljelty hyvin pitkään, Kiinassa ja itäisen Välimeren alueella jo ainakin 4.000–5.000 vuotta.

Kurtturuusut ovat hyvin tiheäpiikkisiä. Piikit ovat suoria, erikokoisia ja isot piikit ovat karvaisia. Kiulukat ovat hyvin C-vitamiinipitoisia. Koska laji on luokiteltu erittäin haitalliseksi vieraslajiksi, voi sen kiulukoita ja terälehtiä kerätä hyvällä omatunnolla antamaan makua, terveyttä ja väriä aterioihimme. Erityisesti kerrottukukkaisten kurtturuusujen terälehdet ovat villiyrttiharrastajien suosikkilistalla.

Muita saman suvun lajeja
Muita saman heimon lajeja
Kukkakasveja samasta heimosta

Seuraa meitä!

Tunnista lajeja!

Sivun alkuun / Top of the page