© Copyright: Kuvat: © Juko Lehmuskallio, Kari Pihlaviita

Lettopaju

Salix myrsinites

  • Heimo: Pajukasvit – Salicaceae
  • Kasvumuoto ja korkeus: Kaksikotinen pensas. 0,2–1 m.
  • Kukka: Emi- ja hedekukat eri yksilöissä. Kukat norkkoina. Norkkokukinnot karvaisia, norkkoperä lyhyt ja lehdekäs. Yksittäinen kukka pieni, kehätön, norkkosuomun hangassa. Norkkosuomu pyöreäkärkinen, karvainen, emikukan suomu mustanpunainen. Heteitä 2, palhot kaljuja. Yhdislehtinen emiö 2-luottinen.
  • Lehdet: Kierteisesti. Lyhytruotisia, kaljuja tai harvakarvaisia, nahkeita, korvakkeellisia. Korvakkeet melko isoja, 3–6 mm, soikeita, nystyhampaisia. Lehtilapa pieni, 2–3 cm, soikea–vastapuikea, kova, nystyhampainen, molemmin puolin vihreä, rasvakiiltoinen, lehtisuonet toisinaan alta pitkäkarvaisia. Suonipareja 5–6.
  • Silmut: Kierteisesti. Kellanruskeita, munamaisia, kaljuja tai harvakarvaisia.
  • Hedelmä: Kapeahko, lyhyt punertava kota, siemenet lenninhaivenisia.
  • Kasvupaikka: Letot, lähteiköt, jokivarret ja tunturipajukot. Kalkinsuosija.
  • Kukinta: Kesäkuu. Kukkii lehtien puhjetessa.

Lettopaju on pohjoinen pieni pajulaji. Eteläisimmät kasvupaikat ovat suunnilleen Oulun korkeudella. Laji on kasvupaikan ravinteisuuden suhteen vaatelias kalkinsuosija. Lettopaju kukkii lehtien puhjetessa. Oksat ovat paksuja, punaruskeita ja kyhmyisiä. Lettopajulle ominaista ovat lakastuneet lehdet, jotka säilyvät oksissa yli talven.

Pajut ovat kaksikotisia, hyönteispölytteisiä puita, pensaita tai varpuja. Silmut ovat yksisuomuisia, lehdet ehyitä, yleensä korvakkeellisia ja kukinnot kokonaisina varisevia norkkoja. Monet pajulajit risteytyvät keskenään, lettopaju ainakin tunturipajun (S. glauca) ja mustuvapajun (S. myrsinifolia) kanssa. Pajuja arvioidaan olevan maailmanlaajuisesti noin 400 lajia ja lisäksi vielä risteymät ja jalostetut puutarhalajikkeet. Suomessa pajulajeja on noin 20, kun puutarhapajuja ei lasketa mukaan.

Muita saman suvun lajeja
Muita saman heimon lajeja

Seuraa meitä!

Tunnista lajeja!

Sivun alkuun / Top of the page