© Copyright: Kuvat: Jouko Lehmuskallio.
All rights reserved.

Mänty

Pinus sylvestris

  • Nimi myös: Metsämänty, Petäjä, Honka, Salomänty (var. sylvestris), Lapinmänty (var. lapponica)
  • Heimo: Mäntykasvit ­– Pinaceae
  • Kasvumuoto ja korkeus: Ainavihanta havupuu. 15–30 m (Suomen pisin 42 m).
  • Kukka: Pienet, kehättömät hede- ja emikukat erikseen tiheinä käpymäisinä kukintoina vuosikasvainten kärjessä. Hedekukinnot keltaisia, pian varisevia. Pystyt emikukinnot punertavia, palleromaisia, usein pareittain. Ensimmäiset kukinnat 8–20 vuoden ikäisenä. Tuulipölytteinen.
  • Lehdet: Neulasmaisia, talvehtivia, sijaitsevat pareittain, kierteisesti. Lapa 4–5 cm pitkä, sinivihreä, jäykkä, teräväkärkinen. Karisevat yleensä 4–5 vuodessa, lapinmänty 6–9 vuodessa.
  • Silmut: Puikeita, miltei pihkattomia, kellanruskeita­–punertavia, oksien kärjissä.
  • Käpy: Lyhytperäinen, kartiomainen, 3–6 cm pitkä, riippuva. Vaalean–kellanruskea, toisena vuonna vihreä. Avautuu kolmantena vuonna ja varistaa kevättalvella siemenet (3–5 mm), joissa 10–12 mm pitkät lenninsiivet.
  • Kasvupaikka: Kuivat ja tuoreet kangasmetsät, lehdot, kalliot, harjut, rämeet ja korvet.
  • Kukinta: (Touko–)kesä(–heinä)kuu.

Mäntykasvien heimoon kuuluvat havupuut ovat pihkaisia, yksikotisia puita tai pensaita. Ne kuuluvat paljassiemenisiin kasveihin, joille on tunnusomaista tuulipölytteisyys, rakenteeltaan yksinkertaiset kukat sekä paljaaltaan emi- (myöhemmin käpy-)suomun päällä kehittyvä siemen. Männyn suku (Pinus) on levinnyt laajalle alueelle Euraasiassa ja Pohjois-Amerikassa. Rakenteellisesti suvun lajit ovat muita havupuita kehittyneempiä. Neulaset sijaitsevat lyhytversoilla eivätkä esim. kuusen (Picea) tapaan pitkäversoilla. Neulaset pysyvät puussa Etelä-Suomessa noin 3, pohjoisessa jopa 8 vuotta. Männyn juurista valtaosa on lähellä pintaa, mutta kuohkean maan männyillä on vankka paalujuuri ja männyt kestävätkin myrskyjä paremmin kuin kuuset.

Mänty on Suomen yleisin metsäpuu. (Suomen metsäpinta-alasta 65% on mäntyvaltaista.) Mänty menestyy monenlaisilla kasvupaikoilla, mutta vaatii runsaasti valoa. Se voi elää yli 400-vuotiaaksi. (Vanhin tunnettu mäntymme on vuonna 2007 Lapista löydetty, silloin 780-vuotias.) Mänty kestää tulta melko hyvin. Joskus näkee vanhoja palokoroisia mäntyjä, jotka ovat selvinneet hengissä useastakin metsäpalosta. Metsäpaloista selviytymine lasketaan vanhoille (yli 150 vuotta) männyille tyypillisen paksun kaarnan (kilpikaarna) ansioksi.

Raakapuun lisäksi männystä saadaan runsaasti muitakin tuotteita. Pihkasta voidaan valmistaa mm. tervaa, pikiöljyä ja tärpättiä. Havuista saatavaa mäntyöljyä käytetään mm. hierontaan ja kylpyihin sekä C-vitamiinipitoisia, nuoria versoja, eli kerkkiä erilaisiin rohdoksiin ja lääkkeisiin. Mänty (kerkkien lisäksi mm. silmut, kävyt, kaarna) olikin Eviran (Ruokaviraston edeltäjän) luonnonvaraisten kasvien käyttölistalla statuksella ‘ei uuselintarvike’ (aiemmin kauppayrtti).

Muita Pinus suvun lajeja

Muitakin Pinus sukuun kuuluvia puita tai pensaita meillä voi tavata, ainakin pihojen ja puistojen koristeina, usein myös karkulaisina. Niitä ovat ainakin kontortamänty (Pinus contorta), siperiansembra (Pinus sibirica, synonyymi P. cembra ssp. sibirica), makedonianmänty (Pinus peuce), strobusmänty (Pinus strobus) ja vuorimänty (Pinus mugo). Vuorimänty on meillä useimmiten pensas, muut ovat puita (joista on jalostettu myös pensasversioita). Vuori- ja kontortamännyllä neulaset ovat metsämäntymme tapaan kaksittain, muilla mainituilla viisittäin.

Hyviä juurikumppaneita

Mänty on usean sienilajin juurikumppani (eli sienet ovat männyn juurisieniä). Syötävistä männyn kumppanisienistä mainittakoon tässä rouskuista kangaspalsami-, männynleppä- ja sikurirousku; haperoista iso-, savu- ja viinihapero; tateista jyväs-, kangas-, männynherkku-, männynpunikki-, nummi-, rusko- ja voitatti; orakkaista männynsuomuorakas; muista herkuista keltahaarakas, rusakkonuljaska ja nimestä huolimatta kuusilahokka.

Pohjolan rosmariini

“Mänty on pohjolan jykevä versio rosmariinista. Maustepussiin ujutetut havunneulaset sopivat mausteeksi patoihin, liemiin ja kastikkeisiin sekä erilaisiin liha-, kala- ja kasvisruokiin.”
Ote Jouni Toivasen Viettelevät villiyrtit -kirjasta
“Kokeile myös uuttaa riistaruokien mausteeksi ja käyttää kuten rosmariinia konsanaan.”
Ote Sami Tallbergin Villiyrtti -keittokirjasta

Muita saman heimon lajeja

Seuraa meitä!


Ilmaistapahtumamme villiyrteistä keskustakirjasto Oodissa - varaa paikkasi Helmetin sivuilta
Tunnista lajeja!

Sivun alkuun / Top of the page