Puistolehmus Puistolehmus Puistolehmus, T. x europaea

Kuvat: ©Jouko Lehmuskallio

Metsälehmus

Tilia cordata

  • Nimi myös: Niinipuu
  • Heimo: Malvakasvit – Malvaceae
    (aiemmin Lehmuskasvit – Tiliaceae)
  • Kasvumuoto ja korkeus: Puu. 15–30 m.
  • Kukka: Kehä säteittäinen, verhiö ja teriö 5-lehtisiä. Teriö kellanvalkoinen, voimakkaasti tuoksuva. Heteitä paljon, yhdislehtinen emiö 5-lukuinen. Lehtihankaisissa huiskilokukinnoissa 4–15 kukkaa. Kukinnon tyvellä iso, vaalea suojuslehti.
  • Lehdet: Kierteisesti. Ruodillisia, kaljuja lukuun ottamatta ruskeita karvatupsuja alapinnan suonien hangoissa. Lapa herttamainen, pitkäsuippuinen, sahalaitainen, tyveltä epämukainen, alta sinivihreä.
  • Silmut: Epämukaisen munanmuotoisia, pulleita, kookkaita, punaisia–vihreitä.
  • Hedelmä: Yksisiemeninen, palleromainen pähkylä.
  • Kasvupaikka: Tuoreet ja lehtomaiset kangasmetsät, kuivat lehdot, puronvarsi- ja kallionaluslehdot. Myös koristepuu.
  • Kukinta: Heinäkuu (myöhäisn puulajikukkijamme).
  • Uhanalaisuus: Rauhoitettu Ahvenanmaalla.

Lehmuksen suku (Tilia) käsittää noin 30 lajia, enimmäkseen pohjoisen pallonpuoliskon lauhkean ilmastovyöhykkeen puulajeja. Euroopan luonnonvaraiseen lehmuslajistoon kuuluu viisi lajia.

Metsälehmus eli niinipuu on Suomen yleisin ja luonnonvaraisena pohjoisimpana kasvava ns. jalo lehtipuu. Se voidaan erottaa yleisesti puistopuuna käytetystä puistolehmuksesta (T. x europaea) mm. suoran ja sileän runkonsa perusteella. Puistolehmuksen runko on yleensä hyvin muhkurainen. Lisäksi puistolehmuksen lehti on altakin vaaleanvihreä, metsälehmuksen sinivihreä.

Metsälehmuksesta saatava niini oli ennen arvokasta kauppatavaraa, josta valmistettiin mm. köysiä ja mattoja. Puuaines on pehmeää, joten se sopii hyvin vuolemiseen ja veistotöihin. Metsälehmus on myös hyvä mehiläiskasvi. Kukista voidaan valmistaa rauhoittavaa, tuoksuvaa ja hyvänmakuista teetä.

Puistolehmus

Tilia x europaea

Puistolehmus on isolehtilehmuksen (Tilia platyphyllos) ja metsälehmuksen risteymä, joka vain harvoin villiytyy. Helpoiten sen erottaa metsälehmuksesta kuhmuraisella rungollaan sekä rungossa kasvavilla jälkivesoilla (jotka uutterat puistonhoitajat korjaavat pois joka alkukesä). Lisäksi metsälehmuksen kukinto on pystyhkö, puistolehmuksen riippuva.

Kääryleitä, salaattia ja teetä

“Lehmuksen lehtiä voi käyttää samalla tavalla kuin hyvänheikinsavikkaa, eli niistä voi tehdä esimerkiksi täytettyjä kääryleitä.”
“Lehdet sopivat myös raakana salaatteihin.”
“Voimakkaasti tuoksuvista kukista voi valmistaa lientä tai teetä.”
Otteet Sami Tallbergin Villiyrtti -keittokirjasta

Kukkakasveja samasta heimosta
Lataa NatureGate-sovellus iPhonelle Lataa NatureGate-sovellus Androidille

Tunnista lajeja!

Sivun alkuun / Top of the page