Malus x domestica Tarhaomenapuu, M. domestica Tarhaomenapuu, M. domestica Tarhaomenapuu, M. domestica Tarhaomenapuu, M. domestica Tarhaomenapuu, M. domestica

© Copyright: Kuvat: Jouko Lehmuskallio.
All rights reserved.

Metsäomenapuu

Malus sylvestris

  • Heimo: Ruusukasvit – Rosaceae
  • Kasvumuoto ja korkeus: Oraoksainen puu tai leveä pensas. 3–8 m.
  • Kukka: Iso, noin 3–5 cm leveä, tuoksuva. Kehä 5-lukuinen, säteittäinen. Terälehdet sisäpuolelta valkoisia, ulkopinnalta epätasaisesti vaaleanpunaisia, pyöreäkärkisiä. Verhiönliuskat kapean kolmiomaisia, teräväkärkisiä, sisältä karvaisia. Heteitä 15–20, yhdistyneitä emejä 3–5. Kukinto 2–6 kukan sarjamainen ryhmä (tasohuiskilo).
  • Lehdet: Kierteisesti ja ryhmissä. Pitkäruotisia, kaljuja, joskus nuorina harvakarvaisia. Lapa 3–8 cm pitkä, puikea, suippokärkinen, sahalaitainen.
  • Silmut: Munanmuotoisia, punavihreitä, kiiltäviä, kaljuja. Silmusuomujen laidat lyhytkarvaiset.
  • Hedelmä: Pieni (1–2 cm), kitkerä, vihreä pohjushedelmä. Tummanruskeat, soikeat, litteät ja kiiltävät siemenet tuppilokodassa mehevän, laajentuneen kukkapohjuksen sisällä.
  • Kasvupaikka: Kuivat tai kuivahkot, kivikkoiset rinnelehdot ja lehtokalliot, rantalehdot ja -pensaikot, lehtoniityt. Kalkinsuosija.
  • Kukinta: Touko–kesäkuu.
  • Uhanalaisuus: Vaarantunut, rauhoitettu koko Suomessa (ei Ahvenanmaalla).

Metsäomenapuu on yleensä tiheälatvuksinen, oraoksainen pieni puu tai leveä pensas. Se on Suomessa, Ahvenanmaata lukuun ottamatta harvinainen ja melko vaikea erottaa villiytyneestä tarhaomenapuusta. Metsäomenapuun vuosikasvaimet, silmut ja lehdet ovat jokseenkin kaljuja toisin kuin tarhaomenapuulla. Lisäksi kukat ovat pienempiä ja terälehdet kapeampia. Lehtiruodit ovat huomattavan pitkät lehtilapaan verrattuna. Lisäksi metsäomenapuut ovat oraisia (piikkisiä), tarhaomenapuut orattomia.

Tarhaomenapuu

Malus domestica

Omenan sukuun kuuluu noin 35 lajia. Useimmat niistä kasvavat Pohjois-Amerikan, Aasian ja Euroopan lauhkeassa ilmastovyöhykkeessä. Omenapuut ovat tyypillisiä ristipölyttäjiä, monet tarhaomenalajikkeet ovat itsemartoja. Kun hedelmät ovat kypsiä eli omenat syötävässä kunnossa, on tarhaomenapuut helppo erottaa metsäomenapuusta suurempien (ja vähemmän närästävien) hedelmien perusteella. Aikaisemmassa vaiheessa orattomuus (piikittömyys) sekä lehtien lähempi tutkiminen voi antaa vastauksen: metsäomenapuun lehdet ovat kaljuja ja pitkäruotisia (1,5–3 cm), tarhaomenapuiden ainakin alta (useimmiten molemmilta puolilta) karvaisia ja lyhyempiruotisia (1–2 cm). (Tarha)omenapuulajikkeita tunnetaan maailmanlaajuisesti ainakin 7.500, joten toki eroja löytyy myös lajikkeiden kesken.

Usko tai älä

Tarhaomenapuu – Paikallisesti haitallinen vieraskasvi

Joka pihan tarhaomenapuuta ei heti arvaa haittoja aiheuttavaksi vieraslajiksi. Eikä se sitä laajassa mittakaavassa olekaan. Ahvenanmaalla ja lounaissaaristossa elää levinneisyysalueensa pohjoisrajalla alkuperäinen euraasialainen metsäomenapuu. Uhanalaisuudeltaan vaarantuneeksi luokitellun metsäomenapuun yhtenä uhkana on risteytyminen tarhaomenapuun kanssa. Suuri osa jäljellä olevista metsäomenapuuyksilöistä on jo risteymiä.

Lainaus Maa- ja metsätalousministeriön julkaisemasta ‘Kansallinen vieraslajistrategia’ teoksesta

Muita saman heimon lajeja
Kukkakasveja samasta heimosta

Seuraa meitä!

Tunnista lajeja!

Sivun alkuun / Top of the page