ssp. borealis ssp. borealis ssp. borealis

© Copyright: Kuvat: Jouko Lehmuskallio.
All rights reserved.

Mustuvapaju

Salix myrsinifolia

  • Alalajit: (Etelän)mustuvapaju (ssp. myrsinifolia), Outapaju (Oudanmustuvapaju, ssp. borealis), Kuolanpaju (Kuolanmustuvapaju, ssp. kolaënsis)
  • Heimo: Pajukasvit – Salicaceae
  • Kasvumuoto js korkeus: Kaksikotinen pensas tai pieni puu. 2–10 m.
  • Kukka: Emi- ja hedekukat eri yksilöissä. Kukat norkkoina. Norkkokukinnot pystyjä ja siirottavia, norkkoperä lyhyt ja pienilehtinen. Yksittäinen kukka pieni, kehätön, norkkosuomun hangassa. Norkkosuomu kapean soikea, kärjestä tumma, karvainen. Heteitä 2, palhojen tyvi karvainen. Yhdislehtinen emiö 2-luottinen, luotit 2-haaraisia. Vartalo pitkä, sikiäin pitkäperäinen, karvainen.
  • Lehdet: Kierteisesti, lyhytruotisia. Korvakkeet isoja, puikeita–munuaismaisia, nystylaitaisia. Lehtilapa 4–8 cm, soikea–puikea–vastapuikea, matalasti sahalaitainen, molemmin puolin niukkakarvainen–kalju, päältä vihreä, kiiltävähkö, alta himmeä. Suonipareja 6–10.
  • Silmut: Kierteisesti. Teräväkärkisiä, niukkakarvaisia (etelänmustuvapaju), tylppäkärkisiä, karvaisia (outapaju).
  • Hedelmä: Kota kapea, kalju (kuolanpajulla karvainen), siemenet lenninhaivenisia.
  • Kasvupaikka: Rannat, korvet, märät ojat, laidun- ja viljelysmaiden reunat.
  • Kukinta: Touko–kesäkuu. Kukkii juuri ennen lehtien puhkeamista (mustuvapaju) tai lehtien puhjettua (outapaju ja kuolanpaju).

Mustuvapaju on kasvupaikan suhteen melko vaatelias iso pensas tai pieni puu. Sen oksat ovat nuorena karvaisia, vanhemmiten kaljuuntuvia, himmeäkiiltoisia ja vihertäviä tai punaisenruskeita. Suomalainen nimi tulee kuivattaessa mustuvista lehdistä.

Pohjoinen alalaji, outapaju (ssp. borealis) on isompi ja yleensä puumainen. Sen nuoret oksat ja silmut ovat tuuhean pitkäkarvaisia ja lehdet alta tiheään harmaakarvaisia. Outapaju kukkii yleensä vasta lehtien puhjettua. Outapajun eteläisimmät esiintymät ovat Oulun korkeudella. Vielä pohjoisempi alalaji on harvinainen kuolanpaju (ssp. kolaënsis), joka muistuttaa nimilajia, mutta on pienempi ja sen lehdet ovat selvästi korkosuonisia, eivätkä mustu kuivuessa.

Mustuvapaju, niin kuin pajut yleensäkin, risteytyy monien pajulajien kanssa, mustuvapaju yleisimmin kiilto- (S. phylicifolia), letto- (S. myrsinites), tuhka- (S. cinerea), virpa- (S. aurita) ja tunturipajun (S. glauca) kanssa.

Muita saman suvun lajeja
Muita saman heimon lajeja

Seuraa meitä!


Tunnista lajeja!

Sivun alkuun / Top of the page