© Copyright: Kuvat: Jouko Lehmuskallio.
All rights reserved.

Punakoiso

Solanum dulcamara

  • Heimo: Koisokasvit – Solanaceae
  • Kasvumuoto: Monivuotinen, yleensä köynnöstävä puolipensas.
  • Korkeus: 20–200 cm. Varsi tyvestä puutunut, maanmyötäinen tai pysty.
  • Kukka: Säteittäinen. Teriö tumman sinipunainen, yhdislehtinen, ratasmainen, 5-liuskainen, 10–15 mm leveä. Kunkin liuskan tyvellä usein 2 vihertävää nystermää. Verhiö yhdislehtinen, kellomainen, 5-liuskainen. Heteitä 5, ponnet yhdessä kartiomaisena ryhmänä. Emiö yhdislehtinen, 1-vartaloinen, 2-luottinen. Kukinto harsu, useimmiten 10–25-kukkainen viuhko.
  • Lehdet: Kierteisesti, ruodillisia. Lehtilapa puikea–herttamainen, usein keihästyvinen tai sormimaisesti kolmiliuskainen (tai -lehdykkäinen), reuna ehytlaitainen. Tyviliuskojen lukumäärä voi vaihdella yhdestä neljään. Merenrannalla kasvaessaan möyheälehtisempi kuin sisämaassa.
  • Hedelmä: Pitkulainen tai munanmuotoinen, kiiltävä, punainen, n. 10 mm pitkä marja.
  • Kasvupaikka: Rantapensaikot, tervaleppäkorvet, ruovikot, ojat, kivikko- ja hiekkarannat, joutomaat. Myös koristekasvi.
  • Kukinta: Kesä–elokuu.

Puutuvavartisiin köynnöksiin luetaan Suomessa punakoison lisäksi vain siperiankärhö (Clematis alpina ssp. sibirica). Punakoison väriloisto huomattiin jo varhain, ja sitä on siirretty koristekasviksi aina napapiirille saakka. Luonnonvaraisena lajin levinneisyyden painopiste on Lounais-Suomen märissä tervaleppäkorvissa, kosteissa pensaikoissa ja rannoilla.

Myrkyllistä punakoisoa on ennen vanhaan käytetty lääkekasvina. Sillä oli paikkansa myös taikauskoisessa kansanperinteessä: tallien ja navetoiden edustalla sen uskottiin suojaavan karjaa noitien aiheuttamilta onnettomuuksilta. Koko kasvi on hyvin myrkyllinen: sen sisältämät alkaloidit vahingoittavat ruuansulatuselimistöä ja lamauttavat keskushermostoa. Se ei ole heimonsa myrkyllisimpiä edustajia, mutta lapset ovat saaneet vakavia myrkytyksiä naposteltuaan punakoison herkullisen näköisiä marjoja. Linnut, lähinnä rastaat, syövät marjoja ongelmitta. Satoisasta punakoisosta riittääkin syötävää usein pitkälle talveen.

Koison suku on yksi suurimmista siemenkasvisuvuista, ja reilun parintuhannen lajin joukosta muutama on löytänyt tiensä ihmisenkin ruokapöytään: tutuin lienee Etelä-Amerikan Andeilta kotoisin olevan peruna (S. tuberosum). Suvusta myös munakoiso (S. melongena) ja tomaatti (S. lycopersicum), ja koisokasvien heimosta paprika (Capsicum annuum) ja tupakka (Nicotiana tabacum) ovat tärkeitä viljelykasveja.

Kukkakasveja samasta heimosta

Seuraa meitä!



Tunnista lajeja!

Sivun alkuun / Top of the page