© Copyright: Kuvat: Jouko Lehmuskallio.
All rights reserved.

Punalehtiruusu

Rosa glauca

  • Heimo: Ruusukasvit – Rosaceae
  • Kasvumuoto ja korkeus: Pystyhaarainen, piikikäs pensas. 1–3 m. Juurivesaton.
  • Kukka: Iso, noin 3–4 cm leveä, säteittäinen, 5-lukuinen. Terälehdet ruusunpunaisia. Verholehdet pitkiä ja kapeita. Heteitä ja erillisiä emejä paljon. Kukat yksittäin tai 2–5 kukan ryhmissä.
  • Lehdet: Kierteisesti, korvakkeellisia, ruodillisia, päätöparisia. Lehdyköitä 5–9, soikeita–puikeita, 2–4,5 cm pitkiä, sahalaitaisia, punertavan sinivihreitä, kaljuja.
  • Silmut: Munanmuotoisia, punertavanruskeita, kaljuja.
  • Hedelmä: Melkein pallomainen–munanmuotoinen, noin 1,5 cm pitkä, punainen, kalju kiulukka, jonka sisällä useita pähkylöitä.
  • Kasvupaikka: Kuivahkot, harvapuustoiset metsät, pensaikot, vanhat puistot, tienvarret. Usein viljelyjäänne ja -karkulainen.
  • Kukinta: Heinä–elokuu.

Ruusut ovat isokukkaisia, piikkisiä pensaita. Niiden lehdet ovat päätölehdykkäisiä. Varsinaiset hedelmät ovat pähkylöitä, jotka eivät kuitenkaan ole näkyvissä, vaan voimakkaasti laajentuneen kukkapohjuksen ympäröimiä. Muodostunutta kokonaisuutta nimitetään kiulukaksi, ja yleensä se ymmärretäänkin ruusun hedelmäksi.

Punalehtiruusu on kotoisin Keski-Euroopan vuoristoista. Sitä on viljelty Suomessa melko yleisesti koristepensaana jo viime vuosisadalta asti. Punalehtiruusu on juurivesaton, kasvutavaltaan pysty ja melko korkea. Hennot, siirottavat nuoret oksat ovat sinihärmäisiä. Piikkejä on melko vähän ja ne ovat hentoja, suoria tai hieman käyriä.

Ruusulajeja erotetaan 100–250, rajaamisperusteista riippuen. Ne ovat levinneisyydeltään pohjoisen pallonpuoliskon ja lauhkean ilmastovyöhykkeen kasveja. Ruusuja on viljelty hyvin pitkään, Kiinassa ja itäisen Välimeren alueella jo ainakin 4.000–5.000 vuotta.

Muita saman suvun lajeja
Muita saman heimon lajeja
Kukkakasveja samasta heimosta

Seuraa meitä!

Tunnista lajeja!

Sivun alkuun / Top of the page