© Copyright: Kuvat: Jouko Lehmuskallio.
All rights reserved.

Raita

Salix caprea

  • Alalajit: Metsäraita (ssp. caprea), Vuononraita (ssp. sphacelata)
  • Heimo: Pajukasvit – Salicaceae
  • Kasvumuoto ja korkeus: Kaksikotinen iso pensas tai puu. 3–10(–15) m (Suomen korkein 26 m).
  • Kukka: Emi- ja hedekukat eri yksilöissä. Kukat norkkoina. Norkkokukinnot lyhyt- ja lehdekäsperäisiä. Yksittäinen kukka pieni, kehätön, norkkosuomun hangassa. Norkkosuomu soikea, tumma, karvainen. Heteitä 2, palhot pitkiä, tyvet karvaisia, ponnet kaljuja. Yhdislehtinen emiö 2-luottinen, sikiäin pitkäperäinen, karvainen. Pölyttäjiä mm. kimalaiset, mehiläiset ja yöperhoset.
  • Lehdet: Kierteisesti. Lapa 6–10 cm pitkä, soikea–puikea–vastapuikea, usein vinokärkinen, paksu, ehyt–mutka–harvaan hammaslaitainen, päältä tummanvihreä, harvakarvainen–kalju, alta harmaa, tiheään lyhytkarvainen, korkosuoninen. Suonipareja 6–10. Korvakkeet isoja, munuaismaisia, hammaslaitaisia, harvakarvaisia, varhain varisevia. Vuononraidan korvakkeet pieniä.
  • Silmut: Kierteisesti. Kellan–punaruskeita, munanmuotoisia, kaljuja (ssp. caprea) tai karvaisia (ssp. sphacelata).
  • Hedelmä: Kapeahko karvainen kota, siemenet lenninhaivenisia.
  • Kasvupaikka: Tuoreet ja lehtomaiset kangasmetsät, lehdot, rannat, ohutturpeiset korvet, teiden varret, peltojen pientareet, ojat.
  • Kukinta: Huhti–toukokuu. Metsäraita kukkii ennen lehtien puhkeamista, vuononraita lehtien jo puhjettua.

Raita on runsas- ja tiheäoksainen puu tai iso pensas. Se kasvaa usein harvakseltaan ja yksittäin. Sen oksat ovat paksuja, melko hauraita ja kaljuja, väriltään kellanruskeita tai harmaita. Puuksi kasvaneen raidan punaruskea–harmaa kuori on halkeileva ja kaarnainen, mikä tekee lajin tunnistamisen helpoksi talvellakin. Nuoren raidan runko on sileä ja vihreä. Puumaisista pajuistamme raita on yleisin. Muut puuksi mahdollisesti kasvavat luonnonvaraist pajulajimme ovat halava (S. pentandra), joskus mustuvapaju (S. myrsinifolia) ja myös harvinainen jokipaju (S. triandra) sekä vielä pitää mainta äärimmäisen harvinainen talvikkipaju (S. pyrolifolia). Puutarhapajupuita (salavia) on useampiakin lajeja.

Raidasta meillä tavataan kahta alalajia. Nimilaji raita (metsäraita, ssp. caprea) on yleinen koko maassa, vuononraita (ssp. sphacelata) on harvinainen pohjoinen alalaji. Sen ruotsinkielinen nimi, gråsälg (suomennettuna harmaaraita) kuvaa lajin ominaispiirteitä; haarat ovat harmaita ja karvaisia. Raita risteytyy useiden muiden pajulajien kanssa, mainittakoon kiiltopaju (S. phylicifolia), tuhkapaju (S. cinerea) ja pohjanpaju (S. lapponum).

Muita saman suvun lajeja
Muita saman heimon lajeja

Seuraa meitä!

Tunnista lajeja!

Sivun alkuun / Top of the page