Visakoivu Slideshow

© Copyright: Kuvat: Jouko Lehmuskallio.
All rights reserved.

Rauduskoivu

Betula pendula

  • Heimo: Koivukasvit – Betulaceae
  • Kasvumuoto ja korkeus: Tavallisesti yksirunkoinen puu. 8–25 m.
  • Kukka: Pienet, kehättömät, vihertävät tai ruskehtavat hede- ja emikukat ovat eri kukinnoissa. Tiheät, pystyhköt emi- ja riippuvat hedenorkot muodostuvat lukuisista 2–3-kukkaisista pikkuviuhkoista. Tuulipölytteinen.
  • Lehdet: Kierteisesti. Ruodillisia, puhjetessaan usein punertavia tai ruskeita. Lapa kolmiomainen–vinoneliömäinen, ehyt, harvoin liuskainen, päältä kalju, laita toissahalaitainen. Syysväritys keltainen.
  • Silmut: Kapean suippoja, pienehköjä, ruskeita.
  • Hedelmä: Keväisin karisevissa, roikkuvissa norkoissa oleva pieni, siipipalteinen, kalju pähkylä. Pähkylän siivet 2 kertaa pähkylän levyiset.
  • Kasvupaikka: Kuivat ja tuoreet kangasmetsät, harjut, kalliot, ojitetut suot, erilaiset reunapensaikot. Myös koriste- ja viljelypuu.
  • Kukinta: Huhti–kesäkuu. Kukkii lehtien puhjetessa.

Koivuja (Betula) on nelisenkymmentä lajia, puita, pensaita ja varpuja. Koivujen runko on vaalean tai tummahkon tuohen peittämä. Koivut kukkivat lehtien puhjetessa. Pienet kukat ovat yksineuvoisia, kukinto on norkko tai paremminkin lukuisista pikkuviuhkoista muodostunut kerrannaiskukinto.

Rauduskoivu on Suomen kansallispuu. Se tunnetaan myös ‘riippa’- ja ‘vihdaskoivuna’. Rauduskoivu on paljon valoa vaativa, runsaasti versova pioneeripuu, joka valtaa nopeasti paljaat alueet. Märillä tai tulvaisilla kasvupaikoilla rauduskoivu ei menesty. Hieskoivusta (B. pubescens) rauduskoivun erottaa mm. riippuvista oksista ja tummasta, halkeilevasta tyvikaarnasta. Nuoret oksat ovat kaljuja ja hartsinystermäisiä, eivät karvaisia ja sileitä kuten hieskoivulla. Lehden laita on toissahalaitainen, hieskoivulla kertaalleen sahalaitainen. Rauduskoivu puhkeaa lehteen hieskoivua aikaisemmin ja se pudottaa lehtensä myöhemmin, eli rauduskoivun kasvukausi on selvästi hieskoivua pidempi. Elinkaarensa aikana rauduskoivu tuottaa noin 3 miljardia pähkylää (siementä), joista keskimäärin noin yhdestä kasvaa täysikokoinen puu.

Rauduskoivusta tavataan meillä kolme muunnosta; eteläinen etelänrauduskoivu (var. pendula), pohjoinen lapinrauduskoivu (var. lapponica) ja muhkurarunkoinen visakoivu (var. carelica). Siitä tunnetaan myös useita liuskalehtisiä muotoja, mm. loimaankoivu (f. crispa) ja pirkkalankoivu (f. bircalensis).

Metsätaloudessa rauduskoivu on selvästi hieskoivua suositumpi. Rauduskoivu on hyvä vaneri- ja huonekalupuu ja sen ohut- ja lujalehtisistä oksista saadaan parhaat saunavihdat. Lehtiä käytetään teenä ja rohtona ja mahlaa kevätväsymystä poistavana juomana.

Kansallissymbolit

Rauduskoivu on Suomen kansallispuu. Vertaa kielo, laulujoutsen, karhu, ahven ja paatsamasinisiipi.

Kansallissnapsi

“Alkukesän helpoin resepti: laita lähes täyteen Koskenkorva-pulloon hiirenkorvia tai nuoria lehtiä, ja tarjoa juhannuksena jääkylmänä snapsina.”
Ote Sami Tallbergin Villiyrtti -keittokirjasta
“Kun ruokapöydässä aikuiset nostavat snapsilaseja, lapset voivat kilistää koivunmahlasta tehtyä mehua tai koivunlehtiteetä.”
Ote Jouni Toivasen Viettelevät villiyrtit -kirjasta

Koivut (raudus- ja hieskoivu) ovat Eviran luonnonvaraisten kasvien käyttölistalla ravintolisäaineeksi (silmut, lehdet, kukat, siemenet, kuori ja hartsi) statuksella ‘ei uuselintarvike’ (aiemmin kauppayrtti).

Muita saman suvun lajeja
Muita saman heimon lajeja

Seuraa meitä!

Tunnista lajeja!

Sivun alkuun / Top of the page