© Copyright: Kuvat: Jouko Lehmuskallio.
All rights reserved.

Saarni

Fraxinus excelsior

  • Nimi myös: Lehtosaarni
  • Heimo: Öljypuukasvit – Oleaceae
  • Kasvumuoto ja korkeus: Paalujuurinen puu. 15–25 m (pisimmät yli 30 m).
  • Kukka: Pieni, kehätön. Hede- ja emikukat erikseen tai kukat 2-neuvoisia. Heteitä 2, heteiden ponnet sinipunaisen mustia, yhdislehtinen emiö 2-lukuinen. Kukinto runsaskukkainen kerrannaisterttu (kartiohuiskilo). Tuulipölytteinen.
  • Lehdet: Vastakkaisia, ruodillisia, 15–30 cm pitkiä, päätölehdykällisesti parilehdykkäisiä, 9–15-lehdykkäisiä. Lehdykät 3–10 cm pitkiä, kapeanpuikeita–soikeita, pitkäsuippuisia ja hammaslaitaisia.
  • Silmut: Kärkisilmut kartiomaisia, suuria, mustia, nukkakarvaisia. Oksankärjissä silmut yleensä kolmen ryhmissä, sivusilmut pallomaisia.
  • Hedelmä: Kapea, pyöreäkärkinen, 3–4 cm pirkä, lenninsiivellinen, yksisiemeninen pähkylä. Pysyvät puussa vielä talvellakin.
  • Kasvupaikka: Lehdot, lehtokorvet. Myös viljely- ja koristepuu. Kalkinsuosija.
  • Kukinta: Toukokuu. Kukkii ennen lehtien puhkeamista.
  • Uhanalaisuus: Silmälläpidettävä (myös maailmanlaajuisesti).

Saarnet ovat pohjoisen pallonpuoliskon puita. Tunnettujen lajien määrä on 65. Saarni on vaatelias jalopuu sekä maaperän että ilmaston suhteen. Suotuisissa oloissa se kasvaa suureksi puuksi ja elää vanhaksi. Saarni kukkii ennen lehtien puhkeamista. Lehdet puhkeavat usein vasta kesäkuussa. Versot ja lehdet kärsivät myöhäisistä keväthalloista. Syksyllä lehdet karisevat vihreinä ja aikaisin, usein jo syyskuussa. Lehdet muodostavat lahotessaan hyvää lehtimultaa. Talvella saarnen tunnistaa parhaiten sen ylöspäin suuntautuneista oksista ja keväällä himmeän tummista silmuista. Saarnen hedelmät pysyvät puussa pitkään ja leviävät laajoille alueille tuulen mukana seuraavana keväänä. Saarnen runko ja oksat ovat tukanharmaita, mistä kertoo sen lajinimi useilla kielillä (esim. englanniksi saarni on ash, jonka voi suomentaa myös tuhkaksi).

Saarnien puuaines on melkein yhtä kovaa kuin tammen, mutta sitkeämpää. Saarnilajeja käytetään maailmalla moneen tarkoitukseen mm. paneeleihin, huonekalupuuksi, jousipyssyihin, sähkökitaroihin (myös akustisiin kitaroihin) ja esim. baseballmailoihin (suomalaiset pesäpallomailat tehdään yleensä haapapuusta).

Jalopuu

Termi jalopuu eli jalo lehtipuu on Suomessa ja muissakin pohjoismaissa käytetty termi joillekin lehtipuille, jotka eteläisemmässä Euroopassa ovat yleisiä eivätkä mitenkään erityisen ’jaloja’, ja esimerkiksi englanniksi kääntäminen ei oikein onnistu (käännetään saksaksi – edellaubholz). Jalopuiksi meillä Suomessa luokitellaan vaahtera, tammi, saarni, metsälehmus sekä kynä- ja vuorijalava ja joissakin teoksissa myös pähkinäpensas (vaikka se ei varsinainen puu olekaan).

Muita saman heimon lajeja

Seuraa meitä!



Tunnista lajeja!

Sivun alkuun / Top of the page